Aika herkkiä… nuo Asahi Archeryn tuotteet. 
“If no instructor is available and/or you live in an area of extreme climate (hot, cold, dry or moist) then a Fiberglass or Carbon Fiber YUMI is strongly suggested.
" … Leaving the bow strung or unstrung …” Tuon kyllä ymmärrän, kun käyttämistä varten ne on tehty. Ikävähän jouselle tulee jos telineelle jää. "bow_warranty_e.pdf (185,8 Kt)
Kyseessähän on samoilla liimoilla liimattu jousi kuten nuo minun ja Mikan nahkaliimalaminaatit. Kestävät suomessa ihan hyvin ympärivuotista käyttöä! Mutta valmistaja kai voi olla miten kenkku vaan, eli jos ostaa niin alistuu ehtoihin.
Joku oli väittänyt, puolisoni jostain luki, että kalaliima olisi syy, mutta itse epäilen sen olevan huonompaa kuin muut perinneliimat. Kyllä olisi niin ugrit ja aasialaiset sukupuuttoon kuolleet, nälkään tai sotaan, jollei jouset samaa säätä kestä kuin käyttäjänsä.
Kalaliima on hieman herkempää kosteudelle, eikä tahdo geeliytyä huoneenlämmössä. Mutta ei juuri silti eroa nahkaliimasta. Kuivanahan ne jouset on pidettävä metsästysreissun ulkopuolella. Mutta tuohella päälystettynä, aivan salettiin on käytettävissä useita päiviä peräjälkeen, vaikkei kuivattelisi välissä.
Melkein olisi hauska joku testi ottaa nahkaliimatulle jouselle… Säilyttäisi ulkona ja ampuisi silti.
Mulla on verstaassa ollut pari vuotta vanhan rikkinäisen jousen lapa, saarni-tammi, nahkaliimalla liimattuna. Sitä vedän välillä aikamoiselle kurville, mutta niin vaan on pysynyt kasassa, vaikka verstas on ihan ulkotila käytännössä. Eli -30 asteesta +30 asteeseen ja kosteus samoin 20%->80%.
Mulla on kans nyt ollu kohta vuoden ympäri, oikeastaan kaikki mun jouseni verstaalla jossa talvella täys pakkanen ja kesällä taas sen mitä se kerkis lämpiimään. Että olisko lämpilillääm 25 ollut.
Mutta kosteus siellä kyllä on ollut suhteellisen korkea näin kesällä. Yli 60 ja välillä lähempänä 80.
Harmikseni en ole koko kesänä jousilla ampunut niin ei nyt ole testiä syntynyt mitään mutta mm. toi mun tekemä ugrin kuvatus mitä korjailin tässä, on lylyn ominaisuuksista johtuen vaan suoristunut ja hyvin kestänyt sen ammunan mitä testi laukauksia tein sekä yhden jahtipäivän mitä mukana kulki.
On sillä viime syksynä ammuttu yli tuhat laukausta ja silloinhan se otti kostean kelin ja jahtipäivien jälkeen vähän settiä mutta liimaus on kestänyt. Tarkoitus olisi se päällystää tuohella jossain välissä kun kerkeisi paneutua asiaan.
Tänään on eka virallinen kesälomapäivä ja viikonlopun kestänyt kuume taitaa olla historiaa niin alkaa dataa tulemaan. Paukkuuko liimasaumat… se selviää 
Edit : Ja huomiona siis se että pakkasessa, jopa siellä -25 säilytetyt jouset olen surutta ottanut käyttöön ja ampunut eikä rikkoutumisia ole tullut.
Jotkut ei uskalla alle nollan ottaa jousta käyttöön mutta itse en ole huomannut mitään. Kuivuutta olen lähinnä seurannut että ei liian kuivassa säilytetty puujousi ole yhtäkkiä kovin kireän tuntuinen, silloin en uskalla ampua koska olen muutaman sillä särkenyt.
2 tykkäystä
Tässähän se oleellinen turvallisuus onkin.
Vaikka minäkin olen varotellut kuivuusmurtumia, kovin vähän niitä on sattunut omalle kohdalle.
Britit aikanaan näistä nahkaliimatuista viktoriaanisista jousista (1800-1900) sanoivat että laivamatkan aikana liimasaumat alkoivat jo pehmetä, eivätkä kestäneet pitkää käyttöä. Ilmeisesti siis jousia tehtiin euroopassa heille? Kuitenkin, voi olla että enkuilla on ollut vähän sateisemmat olosuhteet…
Nää eläinliimat on ihan maagista kamaa, sarvijouset kestää tajutonta rääkkiä ja palautuu vaan muotoonsa. Ja nyt lisäksi kosteusongelmatkin alkaa vaikuttaa vähän hihasta ravistelluilta??
Minähän en esimerkiksi saanut höyrytettyä koivun tuohta jousen selästä pois. Ei siis vain lähde. Että on se jousi siellä alla sitten vielä supersuojassa.
Mielenkiintoista testiä Mika. Itse en ole uskaltanut ampua kuin max 15 asteen pakkasessa ja silloinkin jännevahvisteisella, joka kestää kuivuutta paremmin. Miettinyt olen silti asiaa ja lukenut monenlaisia kommentteja puujousien pakkasenkestosta.
Yleisin kommentti on, että puujousi ei kestä pakkasia, koska puu kuivuu pakkasessa ja menee hauraaksi. Eikä perustelua. Taitaa olla niin, että nykyään pienestä puujousiporukasta vielä pienempi osa ampuu jousillaan pakkasessa. Tärkeää tietoa siis.
Noin yleisestihän ilmassa on hyvin vähän kosteutta varsinkaan kovilla (esim. -30c) pakkasilla. Tämän takia olen itse jättänyt ampumatta kovemmilla pakkasilla. Mutta silti Mikan jouset ovat kestäneet?
Miten asialle löytyy kaikua puutieteen puolelta.
Nutukas-kurssilla aikanaan yksi oppilas kysyi opettajalta, miten tossut suojataan kosteutta vastaan. Vastaus oli, että koipinahasten kuivuus suojaa niitä kosteudelta. Kuuntelin kulmakarvat kurtussa ja mietin, että eihän se niin voi olla, mutta oli siinä totuuden siemen. Summa summarum, mielestäni nahkaliimatuissa jousissa kylmyys ja liiman lähtökohtainen kuivuus suojaa jousien liimasaumoja ja jänneselkiä. Tarkoitan siis, että gelatiini kestää liukenematta yllättävän hyvin kylmää kosteutta. Esimerkkinä, kuinka nopeasti raakanahaksen palanen pehmenee kylmää veteen vs. lämpimään veteen upotettuna. Joku asiaan perehtyneempi varmaan osaa selittää miksi näin on?
Joo, sarvijousta ei saa liotettua mitenkään irti itsestään kylmässä vedessä upotettunakaan. Tarvitaan lämpöä.
Ei sinänsä ihme, tavallaan, kun ottaa huomioon, että tuohi eristää aika hyvin myös lämpöä kosteuden lisäksi. Entisaikaan pannujen ym kahvoja on kääritty tuoheen, ettei näpit pala. Eri homma tietenkin tosi ohuen tuohen kanssa niin kuin sinulla, verrattuna lähes täyspaksuun siivuun. Kaikkiaan aika maagista tavaraa on tuohi!
Kerrotaan vielä sen verran että kaikki mun jouset on päällystetty jollain ja se on lähes kaikissa mehiläisvahaa. Muutamassa karhun rasvaa. Käsitelty puu elää kosteudesta kuitenkin hieman erilailla. Se taas riippuu millä käsitelty, mitä on käsitelty ja millaista se kosteuden vaihtelu on tilassa missä jouset on.