Suomalaistutkija oivalsi uuden selityksen sille, miten ihminen kesytti suden...

Muut keskustelut Kuvia, viitteitä ja linkkejä
1

"Suomalaistutkija oivalsi uuden selityksen sille, miten ihminen kesytti suden – apuna olivat lihasaaliit. Ihminen ei pysty elämään pelkällä rasvattomalla lihalla, mutta susille se kelpasi."

Kiinnostava juttu!

Jutussa on myös linkki alkuperäiseen artikkeliin.

Tosin, ei ihan vakuuttanut, koska mielestäni tuossa on aukkoja, tai en ainakaan ihan kaikkea ymmärtänyt.

“Nykyisistä metsästäjä-keräilijöistä tiedetään, että heidän ruokavalionsa koostuu aivan enimmillään 45-prosenttisesti proteiinista. Tällä oletuksella jääkauden saaliseläimistä, kuten villisioista, saksanhirvistä ja visenteistä, jäi proteiinia yli reilustikin ihmisen oman tarpeen. ”Voiko pitää paikkansa, että jäisi yli sellaista ruokaa, jota ihminen ei voisi hyödyntää? Yllättävää, mutta näin on”, Lahtinen sanoo. Proteiiniylijäämä syntyy vain talvella kylmillä alueilla, joissa ei ole kasveja tai muita ravinnonlähteitä. Proteiinin sijasta pulaa on rasvasta ja hiilihydraateista. Tämä pätee nykyäänkin karujen seutujen kansoilla.”

“Proteiinihypoteesia tukee sekin, että kaikki varhaisimmat koirien jäänteet on löydetty Euraasiasta alueilta, jotka jääkaudella olivat karua tundraa. Lämpimämmillä seuduilla ravintosisällön epätasapainoa ei päässyt syntymään, eikä ihmisillä ollut antaa susille ylimääräistä ruokaa, hypoteesi esittää.”

Miksi saaliista olisi jäänyt yli oman tarpeen, vaikka siitä olisi voinut käyttää vain puolet? Talvella säilöminen on helppoa, kuten muutenkin. Säilöntä -> vähemmän metsästystä. Vaikka rasvasta ja hiilareista olisi pulaa, niin miksi proteiinia olisi liikaa? Jos metsästetään enemmän kuin voidaan käyttää, niin silloinhan sitä lihaa on liikaa ja voi tulla hukkaa. Lämpimämmillä seuduilla lihan säilöminen on vaikeampaa, joten jos oletaaan saalis saman kokoiseksi, niin hukkaa pitäisi tulla enemmän?

Kesyttämisestä yleensäkin, voisi ajatella, että siinä on ollut jokin tarve taustalla. Hieman tuntuu keinotekoiselta ajatella, että liian lihan “ongelma” johtaa suden kesyttämiseen.

2 tykkäystä
2

Jäi auki, että otitko huomioon proteiinikatto-ilmiön, minkä seurauksena ihmiset eivät voi syödä yksipuolista proteiinia huomattavia määriä sairastumatta. On saatava joko rasvaa ja tai hiilihydraatteja kyytipojaksi. Vaikka olisi nälkä, ei syöminen käy laatuun, mikäli jemmassa on vain proteiininlähteitä. Tämä on todettu käytännön kokeissa ylivoimaisena vastenmielisyytenä syömistä kohtaan, eli keho on viisampi kuin aineenvaihduntatiedettä tuntematon ihminen. Koiralla ei ole moisia rajoitteita, joten kohmeisille lihavuorille tulee käyttöä.

Monipuolisemmissa ympäristöissä on tarjolla kylliksi hiilihydraattien ja rasvan lähteitä, jotta suuretkin lihamäärät voidaan hyödyntää kasvavien ihmisjoukkojen ruoaksi.

3

Juuri näin, rasvaa ja hiilareita on saatava, se on selvä. Jos lihaa tuli enemmän mitä voidaan käyttää, niin sehän voidaan säiöä. Eipä tarvitse ihan heti lähteä taas metsälle. Jos ei voida säilöä ja tuli norsu saaliiksi, niin siinähän on ongelma. Ihan kuin se, että ravinnosta korkeintaan 45 % voi olla proteiinia, johtaisi siihen, että kylmissä oloissa lihaa menee hukkaan ja se pitää antaa hukille. Miksi ihmeessä?

4

Aika moni tutkija lähtee siitä, että susi tuli ihmisten leiriin, ihan kysymättä. Millähän ilveellä jääkautiset esivanhempamme varmistivat, etteivät sudet koskaan pääse kiinni jopa tonnien painoisiin lihavarastoihin, liki puuttomalla arotundralla? Eivät mitenkään, ja sudet alkoivat norkoilla leirien tuntumassa, niitä jopa seuraillen.

Ei jääkautisella arotundrallakaan ollut vuoden ympäri kylmä, eikä lihan pilaantumiseen tarvita kuumaa tai edes lämmintä säätä. Edelleen, susien lisäksi oli koko joukko varastoitua lihaa verottavia elollisia, joukossa tautivektoreita. En oikein ymmärrä, miten on niin mahdoton ymmärtää, että oli lihavaroja, joita ei voitu yksinkertaisesti varastoida odottamaan, että löytyy villijuureksia ja suolirasvaa seuraaville aterioille.

5

Kun en ymmärrä, miksi tämä olisi ollut ongelma vain kylmillä seuduilla? Jos pohjoisessa saatiin mammutti, niin olihan siinä ylimääräistä pienelle heimolle. Jos etelässä saatiin norsu, niin sama ongelma, riippumatta siitä, oliko saatavilla myös muuta ravintoa. Eihän se tarkoita sitä, että mitä enemmän on muuta ravintoa, sitä enemmän voidaan syödä lihaa – ellei sitten lihaa jaeta useamman syöjän kesken. Mutta siitä ei taas artikkelissa mainittu mitään.

6

Artikkelissa on pari ongelmaa.

Ensinnäkään siinä ei kovin tarkasti määritellä, mitä kesyttämisellä ja kesyyntymisellä oikein tarkoitetaankaan? Suden vahingollisesta ruokinnasta on mielestäni vielä pitkä matka siihen että susi varsinaisesti “kesyyntyy”. Mielestäni ylijäämäruoka ei selitä yksin sitä, miten sudesta on saatu jonkinlainen koiran kaltainen lemmikkieläin. Uskon, että jotain aktiivista kesyynnyttämistä on täytynyt tapahtua. Susi pääosin vain karttaa ihmistä. Villieläin on villieläin.

Toisekseen artikkelissa annetaan melko suppea näkemys kesyyntymisestä viitaten yhden tutkijan näkemykseen ja unohdetaan ihmisen ja suden evoluutiobiologia. Suden tapauksessa oleellisempaa kuin kesyyntyminen olisi ymmärtää laajamittaisempi näkemys suden ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta, mihin liittyy suden metsästys ja suden metsästyksen kohteeksi joutuminen. Ihminen lienee ollut läheisessä kontaktissa susiin ja niitä on varmasti haluttu ravinnoksikin. Ihmisen evoluutiossa koiran kaltainen kapine liittyy juuri metsästykseen, ja sudelle on ehkä nähty jonkinlainen tarve. Susi ei itsestään välttämättä kesyynny, vai kesyyntyykö?

7

Jos saa villin suden pennun haltuunsa tarpeeksi ajoissa eli noin 5-7viikkoisena niin varmasti kesyyntyy. Ja näinhän se on mennyt aikoinaan .

8

Siis luettua: sudenpentu kyllä kesyyntyy, mutta ongelmia on aikuisena odotettavissa kun katsotaan kuka on lauman pomo. Yhdellä tutulla on jonkinlaisia osasusia pari, aika veijareita, hyvin varautuneita aluksi. mutta tulevat sitten hetken päästä katsomaan osaako tuo vieras rapsuttaa. Niillä on hieman paha tapa metsässä kävellessä hieman näykkiä, yksi murahdus kuitenkin lopetti sen.

Luin juuri jostain artikkelin, jossa oltiin sitä mieltä, että susi kesytti itse itsensä ruokaa vastaan. Muistelen DNA testien näyttäneen, että koiria oli aikanaan kahdesta eri linjasta, mutta nykyään vain toinen jäljellä.

Yksi venäläinen tutkija otti ja ryhtyi kesyttämään kettua, ilmeisesti sopivalla valinnalla jo parissa kymmenessä sukupolvessa saatiin melko kettuisen koiramainen otus.