Suomalaiset puulajit sotajouseksi


#1

Mistä ‘‘suomalaisista’’ puista saa +100lb jousia kyhättyä?
Tässä tapauksessa suomalainen tarkoittaa sitä, että voi mennä kirves kädessä hakemaan tavaraa mettästä.


#2

Riippuu vähän siitä missä päin asustaa ja milaisia muotoja aikoo veistää mutta noin yleisesti kaikki puut kyllä käyvät, mutta rajoittavaksi tekijäksi muodostuu se, että lähes jokainen puulaji pitää erillaisista leveys, pituus, paksuus suhteista toimiakseen edes jousena.

Tässä noin yleisesti muutama:
Saarni, vaahtera, tammi, jalava, omena, pähkinäpensas, tuomi, syreeni, seka miltein kaikki marjoja tuottavat pensaat.

Toimii, mutta luotto on kortilla: Kataja, pihlaja, koivu, raita, kuusi sekä kakki oksista tehdyt kaaret.

Yhdistelmä jouset ovat taas oma lukunsa ja niistä parhaat löydöt scandinaaviassa ovat toistaiseksi norjasta.


#3

Kiitos, luulin aluksi että olis vaan muutama laji joka kelpaa sotajouseksi, mutta aina oppii uutta.

Vintillä on 15cm halkasialta oleva tammitukki 2m pitkä, jonka oon halkaissu kahtia, mites nää kannattais käsitellä että saa sotajousen?


#4

Vaikka laji olisi oikea niin se on pohjimmiltaan yksilöstä kiinni pystyykö siitä saamaan hyvän jousen.

Aluksi olisi hyvä tietää kuinka tiheät vuosilustot tässä kaatamassasi puussa on?

Liian tiheä pinta puu on haparoa ja se pitää karsia pois. +2mm millin paksuinen vuosilusto olisi hyvä olla jos jousen paunat halutaan isoksi.


#5

Ei nyt pysty sanomaan, asustelen pääkaupunkiseudulla ja kyseinen tukki on äidin luona Ulvilassa tällä hetkellä.
Viikonloppuna oon menossa taas siellä päin käymään niin sitten näkee.


#6

Oli siellä keskellä yli 2mm paksuja mutta pinnalla ei ole ollenkaan.
Taitaa olla niin syvällä ettei kantsi alkaa kuorimaan, teen niistä kevyempiä jousia sitte.


#7

Tammessa on myös se vähän kelju juttu että lustojen erottaminen voi olla aika hankalaa, joka tekee paksun luston jahtaamisesta entistä työläämpää.

Jalavaa, vaahteraa tai vaikka pihlajaakin niin kyllä niistä yhen sotakepukan saa.


#8

Onko tammilaudan osalta siis sama juttu odotettavissa?


#9

Ei, vain pintalustot ovat tammessa usein ohkaisia ja höylätyissä lankuissa näitä lustoja harvemmin on.
Kaupassa puutavaraa valitessa tietysti pääsee myös valitsemaan materiaalinsa, jolloin ottaa suoraa, oksatonta ja paksulustoista puuta.


#10

Löyty 15cm halkasijalta oleva pähkinäpuu metsästä, onko vielä tähän vuodenaikaan myöhästä kaataa?


#11

Ei.

Riippuu tietty paikasta, mikkelissä on vielä puoli metriä lunta…


#12

Selvä, tänään sitte saha käteen ja metsää kohti!


#13


Aikamoista tetsaamista…
Pinnalla ohkasia renkaita mutta yhessä kohtaa 3mm paksua, sinne asti pitää siis kuoria kun aika koittaa!

Muokkaus:
Toi tumma alue keskellä ei vaikuttanut laholta, oli yhtä kovaa kuin muu puu.
Kyseessä siis sydänpuu vai olenko väärässä?


#14

Se on ihan sydäntä. joskus sillä on väriä mutta yleisesti ei.

Vältämättä ei tarvitse mihinkään lustoja kaivella. Jos aijottu selkä puolen pinta on litteähkö niin kestää kyllä aika isojakin paunoja.


#15

Joo kävi aika hyvä tuuri siinä tapauksessa, aihio on soikion muotoinen, kaksi litteää puolta.


Tuli samalla otettua oksia talteen, pieni viilto ja juurihormonia, niin kesällä voi istuttaa muutaman pähkinä taimen.


#16

Halkaisun jälkeen huomasin että aika kova kierre staaveissa…
Molemmisaa on paljon massaa ja leveyttä. Kierteestä huolimatta saan vedettyä narun päästäpäähän ja piirrettyä suoran jousipyssyn muodon puun selkään.
Toimiiko kyseinen tapa vai mitä pitää tehdä?