Suomalainen yksipuinen jousi


#1

Täällä keskusteltiin ansiokkaasti ja kattavasti suomalais-ugrilaisista jousista.

https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=2046

Keskustelu liittyy vain laminaatteihin, joissa vatsa on lylyä ja selkä lähinnä koivua. Yksipuisista jousista ei ole oikein mitään tietoa. Junkmanns (2013) mainitsee Suomen jousilöydöistä Kärsämäen, Viitasaaren ja Turun jouset. Lisäksi tunnetaan Paltamon jousi, sekä varmaan muitakin.

Lisäksi pari gradua on tehty (näitä en ole itse lukenut):

  • Hietala, Mikko 2005. Pronssikautisen jousiaseen rekonstruoiminen ja käyttö Oulun Hangaskankaan hautalöydön perusteella. Pro gradu, Oulun yliopisto, arkelogia.
  • Joona, Juha-Pekka (2005). Vertaileva tutkimus Pohjois-Euroopan jousiaseista. Pro gradu, Oulun yliopisto, arkeologia.

Mitähän näissä on päätelty yksipuisista jousista?

Millainen voisi olla perinteinen suomalainen yksipuinen jousi, kivikaudelta keskiajalle? Materiaali, malli, kahva, nokki? Onko kellään esittää valistuneita arvauksia?


#2

Junkmannsin ansiokas työ on heikko muilta kuin keskieurooppalaisia löytöjä koskevilta osuuksiltaan, mutta pala olikin liian iso purtavaksi, kun aineistona oli koko Euroopan jousi- ja nuolilöydöt. Olen itse tutkinut henkilökohtaisesti Viitasaaren, Paltamon ja Kärsämäen jousilöydöt, ainoana tutkijana. Kangasalan jousilöytö ei ole tutkimuksen tavoitettavissa, mutta se ei haittaa, sillä se tai Turun löytö eivät ole jousia, kuin ei myöskään Kärsämäen löytö.

Hietala valitsi pronssikautisen pohjalaisen jousen esikuvaksi tanskalaisen myöhäiskivikautisen Muldbjergin jalavajousen, vailla sen ihmeempiä perusteluita. Myös Seppä (1996) keskittyi tanskalaisiin jousilöytöihin poikkiteräisiä kvartsikärkiä käsitelleessä gradussaan. Valinta on ongelmallinen.

Joona määritti venäläisten ja latvialaisten kivikautisten jousilöytöjen perusteella erityisen koilliseurooppalaisen lattajousen tyypin, jota olen omassa, toistaiseksi julkaisemattomassa gradussani käsitellyt seikkaperäisesti mm. rekonstruktioiden kautta. Suomi kuului esihistorian merkittävien epookkien ajan laajaan koilliseurooppalaiseen kulttuuripiiriin, joka eroaa aineelliselta kulttuuriltaan monin ratkaisevin tavoin Tanskan ja muun Etelä-Skandinavian samanaikaisesta aineellisesta kulttuurista. Niinpä tanskalaiset jousilöydöt eivät ole perusteltuja esikuvia suomalaisille yksipuisille jousille.


#3

Aihe on järjettömän kiinnostava. Mitkä ovat olleet ne palikat joista samoilla avoilla, luilla ja lihaksilla varustetut esi-isämme ovat vääntäneet jousensa näillä main? Mitkä mitat? Minkälaiset jänteet? Minkälaiset piilit? Onko ollut vaihtelua Itä-Länsi Suomen suhteen. Poikkeamia suhteessa rannikkoalueisiin(hylkenpyytäjiin)?
Lapissa ainakin oli hieman eri pelit. Juoksameininki.
Todistusaineisto on kaikkiaan näemmä karmean kapea.
Kun on leikkinyt inkkaria ja Tarzaniakin koko elämänsä, olisi upeaa saada tutkittua ja todennettua infoa mitä näillä mailla, joilla itse seisoo ja sutii keppiä siitä ilmaan, on ollut, käytetty ja viritelty.

Tuukan gradua innokkaasti odottellen.

T: Menna, pohjoisen Nurmijärven, yhä kesyttämätön viiskymppinen aborajamäkeläinen. Viinatehtaan varjossa asuva hapsuuntuva hassukka, josta ei riistalle ole järin haittaa, mutta tietty etäisyys on tuohon hassukkaan hyvä pitää. (Näin mulle sanoi muutamakin rusakko)