Moikka.
Vielä viimesiä foorumi spämmäyksiä ennen juhannusta, mutta ei voi mitään kun intoa riittää…
Mittailin K-raudan mänty pyörölistojen taipumia.
80cm aihioita
74cm tuentavälillä
Omat päätelmät ovat, että ilmeisesti mitä painavampia sen jäykempää pääosin. Muutamia poikkeuksia oli joukossa esim nro. 16.
Mutta katsotaan uudestaan kun on nuoliaihiot ohenneltu, nyt mitatut olivat ainoastaan pätkitty, eikä mitään aihion muotoiluille tehty.
Ensin mietin että miksi ukko tekee K-raudan pyörötangoista nuolia mutta aivan, tuo on ainoa keino saada paksumpana aihioita.
Oma spinetesti tuolla 29" tappivälillä (74cm) on hyvä idea myös.
Nythän sä voit tehdä yhtenevät setit niistä. Otat lötköimmät, lyhennät niitä enemmän ja laitat kevyemmän kärkipainon? Ja käänteisesti jäykimpiin.
Ei siinä muuta syytä ookkaan, vaikea hankkia 10mm tai 12mm nuolenvarsia mistään muualta suht edullisesti… Pitää vielä hetki pinnistellä ennen ku pääsee verstaalle tekemään kunnon vehkeillä lankkutavarasta nuolenvarsia.
Mulla ei oo tosta hirveesti kokemusta mutta toihan on hyvä idea! Eli jos noi lötköt nyt lyhentäis vaikka sen 4cm verran ja koska oon tekemässä näistä bobtail profiilisia nuolia, niin jättäiskin vähän paksummiksi noi ohentelut löysien nuolien osalta? Sitten mittais taas uudestaan spinet.
Jos noin tekis niin ehkä vois pärjätä saman painoisilla kärjillä vai pitääkö silti hommata kevyempiä kärkiä?
Päivitystä, onhan tää työlästä.
Mulle riittää että setti menee sen 3mm päähän toisistansa, eiköhän siinä ala olemaan tarpeeksi minimaaliset tekijät spinen suhteen jo näillä ampujan taidoilla 
Excel näkyy olevan käytössä, niin laatisitko vielä yhden sarakkeen, jossa taipuma on paunoiksi laskettu. Kaavahan siihen löytyy kyllä ja milleinä syötetty lukema kirjautuisi myös paunalukemana. Se helpottaisi meitä ostoaihoiden kanssa temuavia ymmärtämään homman paremmin, koska kaupalliset kepithän tuppaa olemaan paunaluokiteltuja.
Eri tukivälillä mitattua taipumaa ei pysty muuttamaan suoraan ATA-standardin mukaiseksi jäykkyyslukemaksi nettikaavojen perusteella. Jos tukiväli on x tuumaa, niin silloin taipuma pitää jakaa luvulla (x/26)^3, jotta saadaan ATA-standardin mukainen taipuma. ATA-standardin mukainen jäykkyyslukema saadaan kaavalla 26/y, jossa y on taipuma tuumissa. Kun lasketaan ASTM-jäykkyys paunoissa tukivälillä 740 mm, saadaan taulukko:
Edit: Tässä vielä paksuusvastaavuustaulukko, jossa on esitetty ATA-standardin mukainen jäykkyyslukema paunoissa. Jos esimerkiksi 5/16" varren jäykkyys on 40#, niin vastaavasta materiaalista tehtynä 10 mm varren jäykkyys olisi 101 paunaa. Eli kullakin rivillä materiaalin kimmokerroin on sama. Kotimaisen männyn jäykkyys 5/16" -koossa on pääasiassa 30–40#, toki vaihtelua on paljon molempiin suuntiin. 10 mm koossa se vastaa noin 76–101#, mikä vastaa aika hyvin suurinta osaa Mikon mittaamista varsista.
Kuinka jäykillä jousilla näitä nuolia on tarkoitus ampua?
Ajattelin vain, että jos nokkipäitä ohennellaan, ehkä kärkipäätäkin, niin jäykkyys putoaa jonkin verran. Jos ammutaan jollain 100+ paunan jousilla, niin 12 millin mäntypyörölista on varmaan ainoa vaihtoehto, jos halutaan riittävän jäykkiä nuolia.
Jos taipuman vaihteluksi sallitaan 3 milliä, mikä vastaa noin 20 paunaa nuolivarren jäykkyydessä, niin kärjen massalla kikkailu on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kun ei sillä kärjen massalla ole edes tavallisten taulunuolien kanssa oikeastaan mitään merkitystä. Joku 20 graania ei näy taulunuolilla missään, saati sitten tällaisilla isoilla nuolilla, joissa sallitaan melko iso jäykkyysvaihtelukin. Samanlaiset kärjet vaan kaikkiin ja se on siinä.
Iso kiitos Tuomo!!
Hienoa että sai nyt osviittaa noihin spinelukemiin, mahtavaa että nyt sai tuon kaavankin, niin jatkossa kattelen siitä sitten lukemat 
@Lehtis Lisäilen tohon exceliin vielä spinelukemat, sitten kun oon tehnyt viimeiset korjaukset varsiin.
Näillä nuolilla olisi tarkoitus tykitellä 65-85lb jousella menemään.
Vaikuttaa siltä, että jatkossa jos teen +100lb sotajouselle nuolia, niin ostan suosiolla 12mm pyörölistaa.
Samanlaiset kärjet vaan kaikkiin ja se on siinä.
Selvä homma, tää on hyvä juttu. Teen tässä lähiaikoina noista m8 silmuruuveista ison läjän kärkiä niin hyvä että voi käyttää samoja sitten.
Muokkaus:
Tuli vielä mieleen, että onko nyt kaava oikein, kun käytetään 700mm tukiväliä?:
700mm on 5,41% lyhyempi verrattuna 740mm, joten käytin tuota samaa prosenttia kertoimena spinetuloksiin ja sain uudet lukemat.
Täsmennetään hieman eri tukivälillä laskettavien spine-lukemien laskemista:
ATA-standardin mukaisesti tukiväli on 26 tuumaa (660,40 mm). Silloin taipumat ja niitä vastaavat jäykkyydet menevät alla olevan taulukon mukaisesti. Spine-lukema on siis määritetty suoraan taipuman perusteella niin, että spine = 26/y, jossa y on taipuma tuumissa. Spine-lukema ilmoitetaan paunoissa, vaikka se ei yksikköjen näkökulmasta oikein olekaan.
Jos tukiväli on eri kuin tuo 26 tuumaa, niin silloin taipuma pitää jakaa luvulla (x/26)^3 tai kertoa luvulla (26/x)^3, jotta saadaan ATA-standardin mukainen taipuma. Tuossa kaavassa x on tukiväli tuumissa. Voidaan käyttää myös millimetrejä, koska olennaista on tukivälien suhde kolmanteen potenssiin.
Jos esimerkiksi 30 tuuman tukivälillä taipuma on 0,500 tuumaa, niin silloin tuo kerroin (tai siis jakaja) on (30/26)^3 = 1,536. Kun 0,500 jaetaan tuolla luvulla saadaan 0,500/1,536 = 0,326. Kun katsotaan taulukosta taipumaa 0,326" vastaava jäykkyys, niin se on 80#. Eli jos nuolivarsi taipuu 30 tuuman tukivälillä 0,500 tuumaa, niin jäykkyys on 80# ATA-standardin mukaisesti 26 tuuman tukivälillä.
Vastaavasti, esimerkiksi 20 tuuman tukivälillä taipumaa 0,500 tuumaa vastaava jäykkyys saadaan laskemalla (20/36)^3 = 0,455. Siitä edelleen 0,500/0,455 = 1,100, jota vastaava taipuma vastaa noin 24 paunan nuolivartta ATA-standardin mukaisesti 26 tuuman tukivälillä.
Olennaista on tosiaan katsoa, että kaikki yksiköt ovat joko millimetreissä tai tuumissa.
Vastaavasti, jos punnus on eri kuin 2 paunaa, niin silloin taipuma pitää joko jakaa luvulla (m/2) tai kertoa luvulla (2/m), jotta saadaan ATA-standardin mukainen taipuma. Kaavassa m on punnuksen massa paunoissa. Taas voi käyttää grammoja, tms., kunhan tuossa on samat yksiköt molemmin puolin. Taipuma on suoraan verrannollinen taivuttavaan voimaan, joten sen laskeminen on hieman helpompaa.
Se ei toimi noin, koska taipuma on verrannollinen tukivälien suhteen kolmanteen potenssiin. Eli lukemat ovat väärät… Oikea kerroin on 18,1 %.
Vähän kaavojen pyörittelyä, niin saadaan seuraavat yhtälöt:
Kummassakin kaavassa x = tukiväli, jolla jäykkyys mitataan ja y = taipuma. Punnus 2 paunaa. Kaavan antama spine on siis nuolivarren jäykkyys ATA-standardin mukaisesti kun tukiväli on 26 tuumaa. Kaavalla vain muutetaan mielivaltainen tukiväli standardin mukaisen tukivälin spine-arvoksi.
Ylemmässä kaavassa sekä x ja y pitää olla tuumissa, alemmassa kaavassa x ja y pitää olla millimetreissä. Tuon kun syöttää Exceliin, niin onnistuu spine-mittaukset kätevästi millä tahansa tukivälillä.
Tuohon sain ynnäiltyä tuolla kaavalla spinetuloksia(pitäisi olla oikein nyt). Aikamoinen ero löysimmällä ja jäykimmällä, pitää vielä vähän fiksailla että sais suurin piirtein 10-15paunan sisään kaikki. Kiitti vielä Tuomo, tuun varmasti käyttämään tätä systeemiä jatkossakin!
Periaatteessa noi 30mm lyhennetytkin nuolet olisi voinut jo mitata 700mm tukivälillä.
Ja vielä yksi kaava (kaavojen pyörittely on hauskaa!), jota on hieman yksinkertaistettu ja jossa on otettu huomioon myös mielivaltainen massa.
Tässä kaavassa
Standardin mukaisesti massan pitäisi olla 2 paunaa (907 grammaa) mutta jos käytössä ei ole täsmälleen oikeaa massaa, vaan esimerkiksi tasan kilon punnus, niin tuolla kaavalla sen voi korjata. Taipuma on suoraan verrannollinen taivuttavaan voimaan, joten korjaus on helppo määrittää. Jos käytössä on tasan kahden paunan punnus, niin tuon jälkimmäisen kertoimen voi jättää suoraan pois.
Edit: Spine-kaava päivitetty. Massakertoimessa pieni virhe.
