Löysin tämmöisen kepin siperianhernepensasta ja aloin katselemaan, että löytyisiköhän sen sisältä jousi.
Jotain tietoa tämän puulajin käytöstä jousena löysin paleoplanetilta ja sen perusteella kyseessä on melko pehmoista puuta.
Siis jotain 30 paunaista jousta alan tästä hakemaan.
Kuorimista ennen tuo oli kuori päällä pari viikkoa sisällä, koska ei kerennyt kuoria heti kaatamisen jälkeen.
Lyhentämisen, alkutyöstön ja parin viikon kuivatuksen jälkeen:
Alemmassa kuvassa siis etuprofiili, jota jo vähän oikaisin höyryllä.
Reagoi höyryyn tosi tehokkaasti ja oikeni aika hyvin,
vaikka hyörystä suoraan muottiin laitto menikin aikalailla reisille. Tuo kuva valehtelee hieman, oikeasti jännelinjassa on vielä parantamista. Kahvan kohdalla on sen verta pientä oksakohtaa ja yksi isompikin, että ajattelin jättää kahvan taipumattomaksi. Tuossa parempi kuva jännelinjasta:
Kyllä se sitä pensasta on. Itse kaadoin alkuviikosta pihaltani sitä ison puskan. Nyt on edessä juurien hävitys. Tekee pääosin pintajuuria joten homma ei ole vaikea.
Menee keskeltä mädäksi helposti kun on vähänkään halkaisijaa. On aika pehmeä ja myötäävä materiaali joten ottanee settiä reippaasti.
Juu pehmeää on kyllä. Kevyttä jousta tuosta alunperin ajattelinkin, mutta nyt tuota miettii niin alan epäillä, että tuleekohan tuosta minkäänlaista jousta, varsinkaan näillä reflekseillä. Kuivui nimittäin niin kevyeksi että tiheys ei voi olla paljon pajun tiheyttä suurempi.
Vaan on tuota pehmosta puuta niin helppo työstää, että voisi kokeilla ihan vaan huvikseen…
Kyllä siperianhernepensas on keskimäärin reippaasti tiheämpää ja vahvempaa kuin pajut. Omieni ja muitten tahojen tekemien mittausten perusteella kuiva-tuoretiheys on noin 540 kg / m3 eli tuomeakin tiukempaa, pihlajantasaista puuta. Yksilöllinen vaihtelu on tietenkin suurta.
Sainpas oikaistua foliohöyryttämällä jännelinjan kutakuinkin suoraan ja ohentelin lapoja niin, että hiukan taipuu lattiaa vasten taivutellessa. Vastakaareutta on melko roimasti, 11cm itseasiassa, ja vähän hirvittää tuota alkaa tuollaisenaan tilleröimään. Pitäiskö höyryttää suoremmaksi vai liimaisiko ohuelti jänteitä suojaamaan selän räjähtämiseltä?
Alkutuntuman perusteella on ehkä hiukan pihlajaa tiukempaa puuta kyseessä ja jotenkin kuituista. Siis kun raspia tuolle näyttää, niin raspiin tarttuu puun kuituja ja lopputulos on sellainen söherö.
Edit: Nyt uudemman kerran kun tuolle näytti raspia niin onhan tuo ihan normaalia eikä mitenkään “kuituista”
Olihan tätä hauska tehdä! Puu oli mukavaa työstää ja siinä oli hienoa mutkaisuutta ja kaarevuutta, jota yritin parhaani mukaan säilyttää keppiä höyryllä suoristellessani. Lisäksi tätä puulajia on todella helppo ja mukava suoristella höyryllä ja sitä jouduinkin tekemään useaan otteeseen.
Yllättävän tiheää tuo myös on ja kuvan mukaisella vedolla paunoja oli 30 vaikka leveyttä kahvan kohdalla on vain reilu tuuma. (Pitää vielä tarkistaa mitat, etten aivan höpötä joutavia).
Suuren säleen nousu tapahtui tilleröinnin lomassa tapahtuvan jumppauksen kesken, eikä mitään merkkejä tällaisesta ollut aikaisemmin. Säle alkaa kahdesta pienenpienestä oksankohdasta ylälavasta kahvan kohdalta. Eikä kohtaa ollu edes höyryllä lämmitetty, kuten paria muuta hiukan enemmän taipuvaa kohtaa. Ja tosiaan lepoasennossa tuo on luonnostaan rekurveja kärkiä lukuunottamatta tasaisella refleksillä kauttaaltaan. Vetokuvassa alalapa näyttää taipuvan hyvin sisäkaaripainotteisesti, mutta todellisuudessa se taipuu tasaisemmin. Alalapa tekee sivuttaissuunnassa laajan kaaren kameraa kohti, mikä vääristää kuvaa.
Hiukan vielä tekisi mieli kokeilla painaa tuo säle varovasti alas ja gelatiiniliiman ja pellavalangan kanssa paikata kohta, mutta enpä tiiä. Maksaako vaivaa? Toisaalta tuota oli niin hauskaa veistää ja tilleröidä, että saatanpa kokeilla…
Tulipa vain valmiiksi tämäkin ikuisuusrojekti. Meinasin jo laittaa nuotioon tämän kun meni tuon säleen nostamaan, mutta onneksi saatoin loppuun. Kiitos @JNystrom rohkaisusta.
Paikkasin kohdan läträämällä siihen kunnolla gelatiiniliimaa ja liimaamalla jännettä reilusti ympärille, jos nyt ei pidä, niin jo on kumma. Paikkaus onnistui oikein hyvin ja ainoa mikä tuossa häiritsee on paikkauksen epäkeskeisyys, mikä saa koko jousen näyttämään toispuoleiselta. Pitänee vetästä reilun leveä nahkakahva tuohon päälle peittämään epäkeskeisyyttä, mikäli tämä osoittaa arvonsa ammunnassa. Lopulliset paunat lienee jossain 30 tienoilla, luultavasti alle. Nokeiksi yritin tehdä punosnokit, mutten saanut jännettä pysymään paikallaan ilman uria. Kummastakin päästä punotut pellavajänteen silmukat menivät liian isoiksi ja jouduin viilaamaan pienet urat jännepunosten viereen.
Tosiaan tuo paikkauksen epäkeskeisyys hiukan vääristää tilleriä, kun ylälapa on totutusta kaavasta poiketen lyhyempi kuin alalapa. Alalavan sivumutka tuo jouseen myös oman pikantin lisänsä.
