Tällainen raakanahkaselystetty hamppuvalkotammijousi tuli kesällä 2015 tehtyä. 48 paunaa 30 tuuman vedolla. Pituus 177 senttiä ja leveys 42 milliä leveimmillään. Valkotammilankusta työstetty ahio, johon tein kuivalämmöllä vastakäyrät lapojen päät, selystetty pienellä määrällä hamppukuitua, jonka jälkeen selystetty raakanahalla. Nokit vesipuhvelin sarvesta. Mukavasti heittää nuolta!
Hamppukuituselystys tuli ihan varmuuden vuoksi, koska aihio oli lankusta, jossa ei ollut selkäpuolella ihan täydellinen syynkulku. Raakanahan lisäsin vielä päälle esteettisistä syistä. Hamppukuitua tuli hyvin ohut kerros, eikä se erotu käytännössä lainkaan. Eläinliimalla liimasin molemmat selystyskerrokset.
Morjens !! Minkä paksuiset ja levyiset on jousen lavat, monasti jousissani olen jättänyt paksuutta 15 - 17 mm. , leveys vaihtelee aihion mukaan. Paksuuden suhteen edelleen vaivaa ajatus…ettei uskalla ohentaa, katkee sitte…
En tästä kyseisestä jousesta osaa sanoa mutta omat 15x45mm tammilaudasta tehdyt ovat 45 mm leveitä lavoista ja kärjet sitten luokkaa 11-12 mm. Paksuus vaihtelee sitten 13-11mm. Kärjet taas sitten 13mm. Mun jouset eivät ole kylläkään läheskään noin loppuun asti viimeisteltyjä. Heti kun ampua uskaltaa niin käyttöön!
Leveyttä jousessa on sen verran että jousi ei ota myötäkäyryyttä, tai katkea selästä. Tämän jälkeen vatsa tilleröidään paksuudeltaa x mittoihin. Esim. itse en koskaan mitoita jousiani paksuuden mukaan.
Jousen leveys - ennen kaikkea - on hyvä tietää ennen veistopuuhia. Koska vasta paksuudella säädetään tilleri ja paunat.
Jousen veisto vaatiii monia taitoja ja monia mittoja, mutta paksuuden mitotus ei ole ensimmäisenä.
Mitä leveämpi jousi, sitä vähemmän myötäkäyryyttä (sitä ohuempi jousi) ja sitä vähemmän suorituskykyä. Mitä kapeampi jousi (sitä paksumpi jousi) ja sitä enemmän suorituskykyä. Karrikoidusti näin, mutta optimisuhteet löytyy. Nämä suhteet pitää löytää jousimalleille ja mitoille itse. Netistä voi löytyä apua (paleoplanet ja primitivearcher), mutta joissain tapauksissa pitää vain kokeilla ja yrittää. Yleisesti mitä kovempi puu, sitä kapeampi jousi - mitä pehmeämpi puu, sitä leveämpi.
Juuri näin - pituus ja leveys päätetään ennakolta ja lavan paksuus on sitä mitä se sitten lopulta on. Kullakin puulajilla ja -yksilöllä on tietty maksimipaksuus tietyllä kaarevuussäteellä, jolla jousen vatsan kestää vaaditus rasituksen. Lisäksi, jousen jäykkyys riippuu lähinnä lavan paksuudesta, tai siis sen merkitys on suurin. Jos lavan leveyden kaksinkertaistaa, niin jousen jäykkyys kaksinkertaistuu. Jos lavan paksuuden kaksinkertaistaa, niin jäykkyys kahdeksankertaistuu. Se tarkoittaa sitä, että lavan liiallinen ohentaminen ei ole mahdollista, jos haluaa jousessa olevan jotain jäykkyyttäkin. Lapa ei katkea siksi, että se olisi liian ohut vaan siksi, että jossakin on heikko kohta, joka rasittuu muita kohtia enemmän tai jossa ei ole riittävästi lujuutta. Yleensä lavan paksuudet pyörivät siinä 10-20 millimetrin välillä.
@JNystrom - toki kaadan itse puuta, jos vain kohdalle sattuu. Viime vuosina se vain on vain jäänyt vähälle ajanpuutteen takia. Tietysti katselen ympärille ja laitan merkille hyvät puuapajat. Toisaalta, puuta on varastossa enemmän kuin ehdin käyttämään, joten olen hieman pyrkinyt hillitsemään anheutta…
Sepä se,toisinaan pitää tarkoin miettiä paksuuden ja leveyden suhdetta,kuten viimeaikoina työnalla olevassa pähkinäpensasaihiossa., hissukseen ja hosumatta teen…n. kaksi vuotta ekasta omatekoisesta jousesta…n. 20 kpl tehtynä…ei taida kahta samanlaista olla
Viimeksi tänään katselin mahdollisia jousipuita…pari pihlajaa on.ne pitää jokatapauksessa kaataa…on mahdollisuus lyhyeen jouseen…120 - 130 cm…ja mulle normimittaiseen…elikkä 150 - 160 cm…
