Jahtikausi alkoi. Kamat ja hommat on pahemmin vaiheessa kuin vuosiin. Tilausta ei voi laittaa menemään kuten modernien vermeiden kanssa, työtunteja on löydyttävä. Pannaan löytymään.
Aloitin jahtihommat kronottamalla vihdoinkin nyt jo kaksi vuotta metsällä käyttämäni Saska II:n (49,25" n-n, 42# @ 20", 1" tuoresetti). Eipä ole ainakaan uudenkarheutta nopeustuloksissa.
Keskeisin kysymys mielessäni oli, kuinka raskas nuoli tarvitaan hyydyttämään kevyt yksipuinen lyhytjousi. Sen nimeen väsäsin aiempia raskaamman krononuolen, johon ymppäsin vielä raskautusoption.
Aiemmin käyttämissäni krononuolissa on 12 mm alumiiniputkesta tehdyt kärjet. Idea oli, että 20 tuumaan asennettu putken särmä osuu jousen selkään ja ilmoittaa kiistattomasti, milloin veto on täysi. Homma ei kuitenkaan toimi niin.
Putkikärkisetkin nuolet ilmoittavat täydestä vedosta vasta, kun putken särmä osuu jousikäden etusormeen, aivan kuten normaalit vetomerkkini. Jos krononuolen särmän odotetaan osuvan sormeen, on vetopituus jo 20,6 tuumaa. Sillä on tietenkin mitattava vaikutus lähtöihin, tässä tapauksessa 4 - 5 fps ja jopa pari joulea.
Tässä ilmoitetut nopeudet on ammuttu todellisella 20" vedolla. Kuten aina, ilmoitettu nopeus on edustavien laukausten keskiarvo.
Saska II (yksipuinen, suora D-jousi, 49,25" n-n, 42# @ 20", 1" tuoresetti)
| 256 gr. | 370 gr. | 600 gr. | 670 gr. | 740 gr. | 806 gr. |
|---|---|---|---|---|---|
| 159 fps | 141 fps | 116 fps | 110 fps | 105 fps | 101 fps |
| 19,8 J | 22 J | 24,1 J | 24,5 J | 24,4 J | 24,6 J |
| 0,81 kgm/s | 1,02 kgm/s | 1,37 kgm/s | 1,46 kgm/s | 1,53 kgm/s | 1,60 kgm/s |
Kuten näkyy, edes superraskas nuoli ei saa tätä kevyttä lyhytjousta hyytymään: 806 greinin kohdalla säädettävän krononuolen säätövara loppui, mutta sekin nuoli lähti kaikkia edellisiä kovemmalla liike-energialla ja liikemäärällä. Liikemäärän osalta voi todeta, että se alkaa nousta kunnolla vasta superraskaissa nuolissa.
Tämän kronotuksen perusteella jopa 800 greiniä on täysin perusteltu lyhyen yksipuisen nuolenpaino tilanteissa, joissa ampumamatka on lyhyt ja iskuenergiaa / läpäisykykyä tarvitaan. En olisi kuunaan uskonut.
re: kronolaakien edustavuus. Tästä pitää aina jauhaa. Yksittäislaakeilla ei ole mitään todistusarvoa. Esimerkiksi tässä kronotuksessa kun ammuin ekaa sarjaa 600 gr. nuolella puolipilvisissä ja siis valo-oloiltaan vähän vaihtelevissa oloissa, noin 120 fipsiä takovaan sarjaan tuli yksi laaki, joka kellotti 130 fps. Tiesin, että se ei voi pitää paikkaansa, sillä en tehnyt mitään erityistä kyseisessä laakissa, ja hyvällä tekniikalla ampumieni laakien taso oli selvästi alempana. Kritiikitön, huojuvalla tekniikalla kovinta lukemaa metsästävä kronottaja olisi tasan tarkkaan poiminut tuon olemattoman 130-fipsisen muistikirjaansa.
Kronottaessa on kiva huomata, että teknisesti parhaat laakit tuottavat korkeimpia ja tasaisimmin korkeita lukemia. Jos esimerkiksi pakottaa pitkää vetoa ja laukaisusta tulee vähän näppäävä, lukema on alhaisempi kuin sulavissa, aavistuksen lyhyemmän vedon laakeissa. Kronottaminen voi täten olla hyvää ammuntatreeniäkin.
