Nyt on ollut niin kuivaa, niin pitkään että jouset on pitänyt laittaa laatikkoon. Pienellä vesikulholla kosteus on pysynyt hyvin 50% pinnassa, joten hometta ei tällä pitäisi syntyä…?
Pari lähikuvaa joukon jäykimmästä jousesta missä jänteiden ja liimakerrosten kutistuminen (eläminen) oli repinyt sarven rungosta irti. Vastaavaa on ennenkin käynyt kuivilla kelillä. Nyt jostain syystä rako oli umpeutunut kosteuden nostamisella! No liimata se jokatapauksessa pitää, mutta tuosta näkee sen dramaattisen eron mitä kosteuseläminen tekee. Varmaan millin pienempi rako nyt.
Harmi juttu jos jousia menee rikki ennenkö saa edes tillerivaiheeseen.
Katsoin noita tataarijousien runkomittoja kun kiinnostaa että miten paljon taipuvat osat ohenevat. Näyttäisi olevan tuosta v-liitoksen kärjen kohdilta suunnilleen n.2mm ohennus kasan eye:hin. Noissa pituusjousissa varmaan osittain taipuu tuo v-liitoskin vaikö? Miten ne lavat ohenevat sitten pidemmillä taipuvilla osilla? Esimerkiksi jos on n.40cm taipuva lapa? Jos on esimerkiksi Manchu jousen lapa niin vaikka siihen käytetään mahdollisimman pitkää sarvea niin eikö sarvi kuitenkin väkisin ohene sakaraa kohti mentäessä niin että puu/sarvi suhde ei ole ihan optimaalinen? Toisaalta tarvitseeko sen ollakkaan kun ennen sakaraa oleva kärkikolmannes on yleensä hieman jäykempi eikä taivu niin paljoa? Toki sarvea varmasti kannattaa olla niin paljon kuin materiaali antaa mahdollisuuksia. Onko jotain yleistä nyrkkisääntöä ohennuksille eri mittaisille taipuville osille? Turkkilaisissa ja tataareissa on kyllä hyvin suuniteltu tuo kun sal-osassa sarvi voi jatkua aika paksuna ja sitten kasanille alle tuleva osuus sarvesta voikin olla ohuempaa. Tai näin oon ainakin käsittänyt.
Vielä vähän esimerkkejä: Vaikka joku magyar henkinen jousi jossa pitkät sakarat
Lavan pituus 25-30cm. Lavan paksuus kahvan liitoksen jälkeen 9mm (sarvea 5mm ja puuta 4mm). Lapapaksuus ennen sakaraa 7mm(4mm sarvea ja puuta 3mm) eli lapa ohenee 2mm. Tähän päälle 4-4,5mm jännettä. Jänne/puu/sarvi suhteet aika hyvät oman käsityksen mukaan
Esimerkki 2
Saman henkinen jousi mutta taipuva lapaosuus 35-40cm. Lavan paksuus kahvan liitoksen jälkeen 10mm (sarvea 6mm, puuta 4mm) Lapapaksuus ennen sakaraa 7mm (sarvea 3mm, puuta 4mm) Päälle sama 4-4,5mm jännettä. Tässä tapauksessa sarven ollessa pitkä ja kärkeä kohti reilusti oheneva mareriaalista johtuen niin sarvi/puu suhde menee huonommaksi. Eli onko tämä nyt kuitenkin kestävä kun se taipuma ei kuitenkaan tuossa sakaraa ennen ole niin suurta ja siinä on päällä 4-4,5mm jännettä?.
Jos sarvessa on vähän materiaalia kärkeä kohden niin pitäisi olla runkomuotoilu ja lavan ohennukset valmiiksi jo niin täydellisesti valmiit ettei sarven ohuimpaa osaa tarvitsisi hioa yhtään. Toki pitäähän se näissä kaikin puolin muutenkin olla kaikki mitat kunnossa.
Joo taipuuhan se. Joissakin lyhyissä pituusjousissa taipuu lähes läpi kahvan. Kahvan keskellä on vain ehkä 5cm alue jossa ei ole jänteessä sitä taipumasta syntynyttä valkoista mikromurtumaa! V-liitos kestää vaivatta jänteen ja sarven välissä, joten sitä ei tarvitse pelätä.
Pitkillä lavoilla ei ole samanlaista painetta saada tasaista taipumaa. Monet manchut taipuvat enemmänkin keskilavasta kuin läpi koko taipuvan alueen. Sarvi ja jänne kestää paljon kuritusta!
Pitkissä jousissa ei sarvea tarvitse olla ihan yhtä paljon kuin lyhyissä. Taipuman säteet ovat pienempiä joten elastisia materiaaleja tarvitaan vähemmän. Jousistahan tulisi myös tajuttoman painavia jos lavat olisi paksulla sarvella kauttaaltaan.
Juuri niin. Se loppupätkä (~30cm) ennen sakaraa on hyvä olla refleksinen niin suorituskyky on parempi. Energiaa varastoituu paljon enemmän.
Ei. Ensimmäiset jouset kannattaa tehdä ohuina ja jättää paljon tillerivaraa (sarvea). Silloin pystyy manipuloimaan hyvin tillerin kohdilleen jälkikäteenkin ja oppia seuraavaan jouseen parempi runkomuotoilu.
Ihan ok, eli keskilavassa paksuutta valmiissa jousessa 12,5mm. Jos teet jonkun 120-130cm jousen niin 35mm leveänä tuosta tulee jäykkä jousi. Tähtäisin lapapaksuudeksi keskilavassa jotain 7mm ennen jänteitä. Parempi saada 40# jousi kuin 100#. Kun jousessa on pitkät sakarat niin leveyttä on hyvä olla 30mm+ ja se nostaa paunoja.
Taipuvista lavoista puhuminen on turhaa jos ei tiedä kokonaismittaa. Muutenkin koko touhu on arviota. Pystyn antamaan jotain pauna-arvioita jos on karkea tieto kokonaispituudesta ja jousityypistä.
Mikäli lisäät 10cm pituutta jouseen, paunat putoaa n.15#. On varmaan turvallisinta aloittaa tosiaan 130-140cm jousella, koska silloin onnistuminen on todennäköisempää. Sekä myös tietoisesti tehdä kevyt jousi. Sitten kun jousi onnistuu niin ei varmana kaduta.
Jos teet suhteellisen tasaiset taperit, tuskin tulee tuollakaan alueella ongelmaa.
Joo unohtui mainita jousien pituus mitä kävi mielessä. Juurikin yksi tuollainen 120-130cm jousenrunko suunitelmissa johon leveyttä runkoon ennen jänteitä vähintään 35mm-37mm joten jänteiden laiton jälkeen tulee leveys olemaan 40mm luokkaa. Sakarat n.20cm pitkät ja kahvarefleksiä. Tavoitteena saada tuntumaa sarvijännekomposiitin tekoon ja jos saisi paunatkin 50# yli niin olisi kiva. Ja joo 40 paunaakin riittää jos jousen kasassa pysyminen on siitä kiinni. Hitaasti tulee etenemään tää kun ei ole enää tallia käytössä. Tähän tulee suorat liimapinnat. Mulla on tollanen Dictumista ostettu aika syvillä terillä varustettu uritustyökalu mutta meinasin sillä urittaa n. 1millin urat puuhun sekä sarveen. Mietin vaan kun siinä uritustyökalussa on aika terävä se uran tekevävä osuus. Oliko siitä joskus puhetta täällä foorumilla että liima ei tartu/imeydy niin hyvin jos se uran pohja on tehty tällä? Vai muistanko mä nyt vaan väärin
Ei kannata tehdä loppuleveydeltään 35mm leveämpää jousta. Nousee turhaa paunat ja tilleri on vaikeampi saada balanssiin. Matalissa jousenjäykkyyksissä tulee “lötköyttä”.
En laittaisi kahvarefleksiä ensimmäiseen jouseen. Voipi olla vaikea saada tasaiset taipumat niin että veto ei stäckää.
Voithan sä kokeilla sillä siklillä ja muuttaa sitten jos ei toimi. Sarvi kannattaa urittaa vasta ennen liimaamista ettei pinnat hapetu. Liimaus kesällä 60% kosteuksissa.
Kyllä se on pakko saada kahvarefleksiä😄Jos ei onnistu nii sitten ei, mutta ainakin jotain oppii.
Toi että noiden sarvien liimapinnat täyttää liimalla kerros kerrokselta riittävän kosteassa ilmassa niin mitkäs ne liimasuhteet sulla olikaan niissä noin niinkuin suunnilleen?
Ja sitten kun urittaa puun niin tarvitseeko sun kokemuksen perusteella olla niin kosteeta eli voiko niitä talvellakin puupintoja täyttää liimalla niin että tarttuu liima eikä tule niitä ilmakuplia?
Sama juttu kun puun kanssa, sarven pinta hapettuu. Ja sarvessa se on aika kriittistä kun liimapinta on haastava tehdä.
Kunhan et ahnehdi liikaa…
Etten ala ihan vastausautomaatiksi niin käyppä lukemassa noita ketjuja. Tuota liimausprosessia olen kirjoittanut tälle foorumille koko foorumin (9v) elinajan vähintään pari kertaa vuodessa. Kuvilla ja yksityiskohdilla…
Nyt alkoi jousien valmistelu avaamista varten. Massat siellä 420-470g seuduilla ja hyvältä vaikuttaa. Kyllä näihin pituusjousiin se 180g menee jännettä ja liimaa. Jäykin jousi on tajuttoman paksu, 16,8mm keskilavasta. Eli näistä saa varmaan ihan juuri sen verran paunoja kun haluaa….
Sarvijouset ei lopeta yllättämästä! Ensimmäinen delaminaatio ennenkö on edes keretty jousia avaamaan. Eli käsien välissä venytin rinkulaa auki n. 5-10cm ja lapa pasahti halki jänne-puu saumasta. Laitan tonne epoksia väliin ja homma jatkuu, eikai siinä kummempaa.
Liimausprosessi on ollut lähes täydellinen, ukolla sadasta jännejousesta jo kokemusta, miten näin voi käydä?
Tässä näkee mitä kosteuseläminen todellisuudessa on sarvijousilla. Nyt talvella oli pitkiä aikoja kosteudet 18% pinnassa ja tajusin hieman liian myöhään laittaa jouset kosteaan säilöön. Eli joko:
a) jousi oli todella kuiva sisältä
b) liimasauma oli vahingoittunut 60%-18%-60% vaihtelussa
c) toin jousen päiväksi verstaalle ja pinta pääsi kutistumaan → loi jännitteitä → liimasauma repesi
Nyt on jousia muhittu tarpeeksi 60-75% kosteudessa. Vedin niin sanotusti varman päälle!
Siinä on etunsa että jousissa on kosteutta, koska silloin kieroilun manipulointi eli jousen oikominen on helpompaa paineella tai lämmöllä. Sekä tietysti liimapinnat on elastisempia eikä murru yhtä herkästi.
Laitoin kolme jousta avaukseen. Kaksi uutta (ylimpänä) ja alhaalla jousi 2024 vuodelta. Siinä oli paksuutta niin paljon että en haaveillutkaan sillä ampumisesta aikasemmin. Nyt alkaa voimaa olla niin katsotaas mitä siitä syntyy…
Uudet jouset aiheuttaa nyt vähän päänvaivaa, mutta ainakin tämä jousi 2024 vuodelta vaikuttaa ok:lta. Tillerissä vielä pientä säätöä, mutta 110cm nokista nokkiin, massa n.400g ja paksuutta sen verrran että lupaa isoja paunoja.
Pakko perääntyä tästä operaatiosta ja lisätä kasan eye/kasan sektorille lisää jännettä. Ovat ihan lötköt! Kasanin yläosat on jo jäykät mutta se ei riitä.
Tästä ensimmäisestä kuvasta näkee hyvin mikä alue venyy (vaalenee) kun puskee lapoja erilleen. Taipumaa pitäisi olla tuolla kahvan lähelläkin.
Tämä deflex kahvainen jousi vaikutti huipulta! Hyvä jännekulma vaikka jännekorkeus korkea 19cm. Varmasti hyvä suorituskyky. Lavat massiiviset, 15x35mm keskilavasta. Vasen kasan lötkö ja taidan lisätä sinne jännettä…
Tämän vuoden jousissa on pitkät kärjet ja tässä erityisen pitkät. Niillä tulee lisää suorituskykyä.
Näyttää kyllä hieman ikävältä, taipuuhan se sieltä liikaa, Vaalea alue on hyvä indikaattori. Vaan voisiko tuossa toimia sellainen, että laittaisikin suoraan (loiville) tepelikeille, jolloin taipuman saisi heti sinne kahvan jälkeen, jolloin se alue vähän notkistuisi ensin ja kasan/kasan eye pysyisi suhteellisesti jäykempänä pitempään? Vähän sama kuin puujousilla – jos joku kohta pääsee ottamaan myötäistä, niin se on suhteellisesti heikompi kohta verrattuna muihin kohtiin. Ikään kuin vaiheittainen avaaminen?
Tuo deflex-kahvainen näyttää kyllä mielenkiintoiselta! Toivottavasti suorituskykyä löytyy käytännössäkin.
Oli siellä sen verran radikaalisti taipumaa että pakko oli jännettä lisätä. Jänne tekee vielä refleksiä lisää kasaniin, joka luo jäykkyyttä sekin.
Periaatteessa taktisesti rasittamalla voi saada pientä etua.
Nyt kun laitoin kasanille jännettä, pitää vielä laittaa pitkä katkeamaton jännekakku koko lavan mitalle. On näissä hommaa kun joku pieni virhe pitää korjata…
Noniin, nyt on taipumat keskilavassa! Jännelisäys kasan eyehin toimi. Kuvassa ensimmäinen viritys, joten tilleröinti kesken, mutta eipä tuohon paljoa tarvitse tehdä.
Tämä jousi on nr.12 ja vähän tämmösillä pidemmillä kasaneilla.
Siinä olis ensimmäinen jousi täydessä vireessä. Nr.14. Saattaa olla jousikatraan kevyin… 120# kun 26” vatsasta. Lavoissa on kuitenkin leveyttä ja paksuutta, joten saattaa olla että kypsyminen vähän nostaa paunoja. Kaikki jouset on nyt olleet 50-60% laatikossa/huoneessa, joten jäykkyyttä on lisää kun kuivattaa kisakuntoon. Kasan eye 32x12,4mm.
Tilleröin nyt näitä useamman jousen kerralla ja viimeistelyhion + kevennän kasaneita sitten myöhemmin kaikista. Massaa pystynee tiristämään 10-20g.
Jousi viimevuodelta. Nr.7. Oli istanbulissakin mukana, hieman kahvarefleksinen ja ensimmäisessä avauksessa jopa 130#. Kisat tuli ammuttua - ei heittänyt parhaiten. Kisojen jälkeen korjasin jänneselkää ja tilleröin uusiksi taipumaan lähempää kahvaa. Tämä näköjään keventi aika paljon paunoja (117#), mutta teknisesti vaikuttaa nyt paljon paremmalta jouselta.
Näissä vanhemmissa jousissa on aika lyhyet kärjet josta en tykkää…
Tästä 146cm tataarista tuli ihan vänkä peli. Jotenkin tuntuu silti lötköltä. Ajattelin käsituntumalla paunoiksi jotain 70# mutta olihan siellä 103# @ 34” vedolla…
Kärkiä pitää vähän tuunata vielä. Ja taipumaa ajaa tuosta kahvan syrjästä vähän pidemmälle keskilapaan. Onneksi on näköjään paunoja millä työskennellä, ettei ihan leluksi jää.
Ajattelin vielä keretä 50# ja 70# jouset tekemään syksyn Utahin pituusammuntakilpailuihin. Niistä tulee keskeltä ampuvat, eli ikkunaleikkauksella. Ne rungot ovat jo saaneet kuvissa 4% kalaliimaa. Pitää kiireesti liimata nuo ja sitten sarvet vaan paikalleen. Valmiiksi pohjustetut sarvet ovat valmiina odottamassa, joten aika sutjakkaasti nämä tästä pääsee runkomuotoiluun ja jänneselystykseen.
Vähän kiireistä, mutta vieläkin on niin kuivaa että liimaukset kuivavat nopeasti. Alle 2kk niihin jenkkikisoihin.
