Saarnilankkumöllegabet

Päätin lähteä tekemään tämän ikuisuusprojektin päätökseen, avaanpa ketjun tästä.

Lähtökohta: 2016 heinäkuussa toin lomamatkalta Saarenmaalta 178-senttisen saarnilankun pätkän. Sahasin oksattomasta kohdasta aika tarkkaan 2x2 tuumaisen staavin. Syksyn 2016 kaivoin selkäpuolta yhdelle lustolle edeten noin 30cm. Keväällä 2017 kirkkaassa valossa ja foorumin neuvoista vaarin ottaneena koin heureka-elämyksen ja sain jousen lavat kutakuinkin yhdelle syylle. Tänään muiden projektien valmistuttua/jäädessä mietintämyssyn alle hautumaan sain kaivaukset loppuun ja muodon raakatyöstön alkamaan. Jousesta on käsittääkseni järkevintä tehdä möllegabet-tyylinen jäykkäkärkinen sillä oksakohtien kohdalla lustonkulku tekee isoja mutkia. Pari kuvaa nykytilanteesta:

Selkä

Kohta missä hypätään alemmalle lustolle. Heti kavennuksen jälkeen.

Toinen kärki pysyy yhdellä lustolla

Sivuprofiili

Vatsa

1 tykkäys

Jäykkiä kärkiä ei sitten kannata yhtään liioitella. Aika vähällä puulla kärki pysyy jäykkänä. Tee niin kapeaksi kuin vain mahdollista, että pysyy vielä stabiilina. Paksuus sitten sopivaksi, muutama milli paksumpi kuin muu lapa riittää hyvin. Kärkiosa voi myös oheta nokkia kohti, niin saa massan minimoitua. Siirtymäalue taipuvasta lavasta jäykkään kärkeen jää helposti turhan massiiviseksi, joten siinä pitää olla tarkkana. Jos siis haluaa optimoida.