Et ole. Olen itsekkin muutakman kokeillut.
Joku valmistaja valmistaa muovinokkeja, mitkä on hieman kieroja joka vetää väärin nokittaessakin jänteen nokkiuraan. En tiedä ristinokeista, mutta noita pikanokitettavia muovinokkeja on. Arvaa saa onko ne perinteiseen malliin tehtyjä… ei ole. Nokkiurat on olleet löysiä ja leveitä.
Mitähän sanovat viikonloppuna mun napsahtavista nokeista jotka on 100% autenttiset turkkilaiset nokit?? Ei mukaudu ratsujousiampujien historian käsitykseen. 
@TuomoReiniaho Tuumasin että voisin ottaa sen mun vanhan punaisen lonkkaviinen mukaan jos tarviit ratsaille. Näitä ei olekaan hevosen selässä koskaan kokeiltu, joten hauska testata sitä. Toimistotuolissa on kyllä testattu!!!
1 tykkäys
Ristinokkeja on joskus käytetty. Nopeusammunnasta oli joskus ihan säännötkin (Englannissa, muistaakseni) ja jotain kisatuloksia mutta ovat sittemmin kadonneet netistä. Nykyisin nopein malli taitaa olla epäsymmetrinen “Koç Nock”, siitä on sekä oikea- että vasenkätinen versio. Hankala toteuttaa luonnonmateriaaleista, vaikka toki mahdollista. Nokin on hyvä olla napsahtava, jotta pysyy paikoillaan jänteellä.
Olennaista on, että nokitus onnistuu sokkona tuntoaistin avulla mahdollisimman nopeasti. Se on yksi sujuva liike siitä kun sormet koskettavat nuolta laukaisuun, kuten täällä esillä ollut videosta hyvin näkyi. Vaatii kyllä paljon harjoittelua.
Ota mukaan! Viine on yksi tärkeä tekijä nopeuden kannalta. Nopeimpana pidetään sellaista vaakatasossa olevaa selkäviineä (aika viritys, löytyy edellä mainitun videon kautta). Kiva kokeilla erilaisia viinemalleja.
Kivaa oli! Selässä pysyttiin ja nuolet osuivat maaliin! Vielä ei kisoihin ehkä kuitenkaan kannata lähteä. Hevostelusta ei kuvia mutta tässä yksi kuva eiliseltä.
2 tykkäystä
Joo, sehän oli hauskaa ja semmosta kun vähän osasi odottaakin. En ihmettele että jotkut hurahtaa kokonaan lajiin. Oma hevonen ja paljon tilaa ampua, niin kivaahan tuo on.
Voisi Tuomo kisoihinkin pikkuhiljaa mennä, kerran tommonen hevoskuiskaaja ja pikanokittaja on kun eilen näin. Rökitti mut nopeusammunnassa ja sitten komenti vielä hevosta paljon paremmin!
Tiiä miten paljon tuokin laji vaatii raakaa tarkkuutta, ei se 60cm fita-taulu laukasta mikään kovin iso oikeasti ole?
Meidän ohjaaja ei ollut muuten mikään huonompi peukkuampuja teknisesti, pienen tekniikkajiponkin oppi häneltä.
1 tykkäys
Kiitos vaan mutta ei taidot ja aika vaan riitä, vaikka kiinnostava laji onkin. Pitää olla aika paljon rutiinia ja varmuutta, täydestä laukasta ei ole kovin montaa kertaa varaa tipahtaa. Tai mistä sitä tietää, mitä tuleva tuo tullessaan. Hevosten kanssa tulen kyllä jostain syystä toimeen, “kotitallillakin” on nuori suomenhevonen, joka on pikkuisen hankala välillä. Olen kuitenkin tullut sen kanssa juttuun ihan hyvin, vaikka on se potkuakin tarjonnut pari kertaa.
Hevospuolella on sanonta, että “Ruunaa käsketään, orilta pyydetään, mutta tammalle lähetetään hakemus kolmena kappaleena kirjallisena.”. Ja ruunilla siis mentiin tuolla…
Kurssin vetäjä harjoitteli kyllä ihan melkein kuin ammattilainen, 12 treenikertaa viikossa. Vähän eri tasoa kuin primipuolella, poislukien tietenkin Jere. Mutta kun kaikki välineetkin tehdään itse, niin se on harjoittelusta pois, mikä on ehkä kuitenkin ihan kiva, vaihtelu on aina hyväksi.
Hyvä jäbät!!!