Tästä se alkaa, raakanahkajänteen tekeminen. Vähän tuli alussa oikaistua, kun jätin ampumisen ja nylkemisen pois. Leikkasin taljasta turhat koipiosat pois, koska nahka tulee vain jännekäyttöön. Seuraavaksi pitäisi kaapia lihapuolelta kaikki ylimääräiset roippeet pois, liottaa nahkaa tuhkavedessä ja karvoa se. Jokusen aikaa menee siis, ennen kuin pääsen kokeilemaan jänteen tekoa.
Tämä on mielenkiintoinen kokeilu! Toivotan onnea matkaan.
Itse ajattelin osallistua näihin kokkimittelöihin Atrian valmismaksalaatikolla eli solmuluu, naudan raakanahkas, on jo hankittu. Alunperin oli tarkoitus tästä tehdä nahkaselkä siskon 50-vuotislahjajouseen mutta ajanpuutteen vuoksi päädyin pellavakankaaseen ja luusta tuleekin jänne. Aika paksua on tämä, ajattelin pingottaa märkänä vähän kuin rummunkalvon että josko ohenisi se. Keväämmällä sitten.
Tuli tuossa jo palautetta, että nahkaa ei olisi kannattanut vielä leikellä vaan vasta vasta venytyksen ja kuivauksen jälkeen. No, tällä mennään, ja tämä tulee vain jännekäyttöön, joten kyllä tuosta selkäosastakin riittää vielä aika moneen jänteeseen.
Liotin nahkan puhtaassa vedessä, jonka jälkeen kaavin lihapuolen rasvat ja muut roippeet pois.Todella helposti lähti tylsytetyllä vetopuukolla. Kuvassa näkyy tummia kohtia - ne ovat seinästä irronnutta likaa. Nyt nahka on verstaalla tuhkavedessä likoamassa. Jokusen päivän saa aluksi liota, jonka jälkeen kokeilen, miten karvat irtoavat. Elleivät irtoa helposti, liotetaan lisää.
Yhden hirven koipinahan otin myös talteen, raa’aksi aion myös sen jättää, jospa siitä rannesuojan saisi.
Nahka oli lionnut tuhkavedessä noin neljä päivää. Tänään kaavin karvan pois ja melko hyvin se irtosikin. Hieman jäi vielä karvaa joihinkin kohtiin, joten laitoin vielä vähäksi aikaa likoamaan. Huomenna viimeistely, huuhtelu, neutralointi ja pingotus kuivumista varten. Ensimmäinen jänne on toivottavasti käyttökunnossa jo ennen joulua!
1 tykkäys
On kyllä mahtavaa kun ihminen jaksaa ja haluaa vaalia näin “alkukantaisia” menetelmiä. Oma innostus perinnejousiin ja jousiin ylipäätään lähti ajatuksesta, että voin luonnosta kerätä ja hankkia itse kaiken tarvitsemani. Sitten voin tällä omalla räpellyksellä 
metsästää ja hankkia ravintoa sekä lisää materiaalia jousen tekemiseen.
Tänään juuri mietin, että seuraava peura kun kaatuu niin täytyy talja laittaa talteen ja tehdä siitä raaka nahkaa. (Tai seuraava peuran talja on menossa Mennalle mutta jos toisen kaadetun peuran taljan sitten käytän raakanahaksi.) Ongelma tosin syntyi yhtä nopeasti kuin ajatus raakanahastakin. Miten nahka tulee käsitellä jotta siitä saa raakanahkaa. Tuomo tosin tässä parhaillaan vastaa ongelmaani.
Tänään kaavin nahan loppuun, huuhtelin ja jätin likoamaan etikalla terästettyyn veteen. Olkoon siinä aikansa, sitten pingotus kuivumaan ja loppukaavinta.
En minä tästä asiasta mitään tiedä, kunhan seuraan muiden ohjeita. Sittenpähän näen, mitä nahasta tulee. Tuukka osaisi kertoa aiheesta kaiken, mitä siitä pitää tietää. Esimerkiksi tämä vaikutti hyvältä ohjeelta:
1 tykkäys
Edistymistä - nahka on nyt pingotettu kuivumaan. Mitat ovat noin 100x40 senttiä. Karvapuoli on ihan siisti mutta lihapuoli jäi vähän sotkuiseksi, kun en huomannut sekoittaa (seulomatonta) tuhkaa ensin veteen. Ilmeisesti noki pääsi vähän värjäämään nahkaa. Mutta eipä tuo haittaa.
Lihapuolella näkyy myös epämääräistä aaltoilua. Valoa vasten tarkastellen kohdat ovat hieman ohuempia ja luultavasti nahka on nyljetty “tehokkaasti” pari reikää ja melkein reikää nahassa on myös.
1 tykkäys
Nahka on kohta kuiva ja pääsen silppuamaan sen! Sitä ennen vähän viittausta historiaan. Hienossa teoksessa, Arab Archery, esitellään tarkasti raakanahkajänteen tekeminen. Tässä muutama lyhyt lainaus, liittyen materiaaliin:
“They are made of hide, of which the best is that of a lean camel, since such strings, if they are well made, are suitable for all seasons: cold, hot, or otherwise. In case no hide of a lean camel is available, that of a wild ass will do; and in the absence of wild ass hide, that of goats may be used. Goat hide, however, is good only in warm climates and is useless in cold and humid weather since it will then stretch because of dampness.”
“To make a string, take the hide of a lean camel which has gone hungry through the winter and, therefore, has become emaciated and has not had an opportunity to become fattened at the coming of the spring. The younger the camel, the better is its hide.”
Talvinen peura lienee sopivan lähellä nälkiintynyttä kamelia… Ohjeen mukaan jänne tehdään leikkaamalla suora nauha ja käyttämällä vain yhtä säiettä. Saamani peuran nahka on tähän hiukan liian lyhyt, joten pitänee käyttää spiraalileikkuuta ja kokeilla jänteen tekemistä siitä.
Teos on luettavissa digitaalisessa muodossa:
https://www.archerylibrary.com/books/faris-elmer/arab-archery/docs/xxxiii.html
Faris, N. & Elmer R. (1945). Arab archery: An Arabic manuscript of about A.D. 1500, “A book on the excellence of the bow & arrow” and the description thereof. Princetown, NJ: Princeton University Press.
1 tykkäys
On tää hurjaa hommaa 
Jos nyt jouluksi hankkii nuoren kamelin, ja sitten pitää sitä nälässä talven yli kunnes kevään tullen sen riutuneena teurastaa ja tekee nahasta jänteen, saako Petikon vaistossa maksimaaliset bonuspisteet? Entä jos ei ole kotona tilaa kamelille? Kai villiaasista saa ainakin säälipisteitä, vaikka se onkin sangen helposti talven yli vietävissä ihan kaupunkikämpässäkin. 
Toi nälässäpitäminen lienee ihan normimetodi nahan laadun parantamiseksi. En kyllä tiedä miksi. Vai oisko nahka helpompi nylkeä roikkuvana kuin pinkeänä.
Voisikohan se liittyä nahan venymiseen - nuori ja laiha otus, jonka nahka ei ole vielä ehtinyt venymään ja on siten tiukkaa ja tiivistä?
Vaaleanvihreä Heikki - juuri noin se menee, aivan sama periaate kuin jousipuullakin. Talteen otto ennen joulua, sitten antaa olla kevääseen asti sisällä ja sitten käyttöön. Helppoa kuin mikä! Ja onhan sinulla muutakin tilaa, jos isojen eläinten sisällä pitäminen on kielletty.
1 tykkäys
Nahka on nyt kuiva ja ihan hyvältä se näyttää ja tuntuu. Sanokaahan viisaammat, että miksi nahka on keskeltä vaalea, läpinäkymätön ja aavistuksen pehmeämpi kuin reunoilta, joista se on kova ja läpikuultava, hieman tummempi. Reunat tuntuvat juuri sellaiselta kuin hyvän jännemateriaalin voisi olettaa olevankin. Joka tapauksessa, viikonloppuna pitää leikata muutama spiraali ja kokeilla jänteen tekemistä. Selkäharjanteen säästän, siitä leikkaan suoran nauhan jänteeksi johonkin lyhytjouseen. Kun vain tietäisi vielä, että millä mitoituksella nahka pitäisi leikata - kuinka leveä nauha pitää peuran nahasta leikata, jotta lopullinen jänne on halkaisijaltaan sopiva? No, kokeilemalla se selviää…
Lihapuolella on martiota aikalailla. En tiedä haittaako jänteenteossa. Alex Suomella on aika tarkat nahanleveyden mitat eri paksuisiin raakanahkajänteisiin. toki nahan paksuuskin merkkaa.
Martiohan on karvapuolella, ja sieltä sen kaavin kokonaan pois, kun kohtuuhelposti lähti. Lihapuolen roippeet lähtivät myös aika helposti ja sinne ei mielestäni mitään kalvoa enää jäänyt, ainakaan sellaista, joka olisi ihan kaapimalla lähtenyt. Kaavin lihapuolta märkänä, pingotuksen jälkeen kaarevalla siklillä, eikä sieltä lähtenyt enää mitään irti.
Eiköhän sopiva leveys parilla iterointikierroksella selviä. Pitäisi vielä päättää, että tehdäkö yksi-, kaksi- vai kolmisäikeinen jänne. Lieneeköhän yksisäikeinen historiallisesta näkökulmasta eniten käytetty?
No tuolla oikeassa alakulmassa näyttää kuitenkin olevan puhtaampaa kamaa kuin koko muussa nahassa. Sitä tarkoitin. Eli on siellä sitten vaikka mitä, niin jotain roipetta siellä on.
Tuo oikea alakulma, juuri se alue mitä tarkoitat, on läpikuultava. Silloin kun putsasin nahan, niin mitään eroa siinä ei ole pinnassa verrattuna muihin kohtiin, kummallakaan puolella, ainakaan sellaista, mitä minä olisin huomannut. Mielenkiintoista kyllä, että tuo näyttää puhtaammalta kuin muut kohdat. Tämä liittynee siihen, että miksi jokin on läpikuultava ja jokin toinen ei? Tekisi melkein mieli hankkia toinen nahka käsiteltäväksi…
Testailin hieman Kemin nahkatarvikkeen poron raakanahkaa, ikää jo varmaan 10 vuotta. Noin 10 milliä leveä, kyljestä leikattu suora nauha kesti märkänä tiukaksi kierrettynä ja kuivattuna noin 65-70 paunan vedon. Yhtä leveä spiraalinauha (pienestä palasta, eli hyvin tiukka spiraali) kesti 35-40 paunan vedon. Tuon perusteella suora nauha kestää noin 60 % enemmän vetoa. Ero on niin suuri, että sillä on jo merkitystä. Tämä oli vain yksi näyte, lisää pitää testata.
Onpa hyvä Tuomo että teit pienen vetolujuustestin. Se täsmää intuitioon, joka märehtii sitä tavattoman epäsymmetristä rasitusta, joka spiraalileikattuun ja suoraksi vedettyyn nauhaan kohdistuu. Se täsmää myös varhaiskantaisiin kuvauksiin raakanahkajänteen teosta. Jos jousen jänteen varassa on perheen ruokkiminen, voi luottaa siihen, että luotettavaksi on tehty. Me hupi-ampujathan voimme vain kohauttaa olkiamme matkalla jääkaapille, jos välineet pettää.
Tein pienenpienen jatkotestin ja asia vaatii sen perusteella kunnollisen testauksen. Asia ei nimittäin olekaan niin yksinkertainen. Leikkasin siis leveydeltään 10 millin suoran nauhan ja spiraalinauhan poron raakanahasta. Kastelin nauhat, kiersin sopivalle kierteella ja laitoin kuivumaan venytyksessä. Kiinnostavaa oli, että suoran kuivan näytteen paksuus oli 1,50 milliä ja spiraalinäytteen 1,15 milliä. Spiraali asettui märkänä venytyksessä selvästi ohuemmaksi kuin suora, vaikka (näennäinen) leveys oli sama. Suoran näytteen pinta-ala oli siten noin 70 % suurempi, mikä tarkoittaa sitä, että vetolujuuden pitäisi olla olla yhtä paljon suurempi, jotta näytteiden vetolujuudet olisivat samat.
Tämä jäi edellisessä testissä huomiotta - en mitannut kuivien näytteiden paksuuksia mutta spiraali oli hieman ohuempi, niin vähän kuitenkin, että se jäi huomiotta.
Spiraalinäyte kesti keskimäärin 48 paunan vedon ja suora näyte 59 paunan vedon! Hämmentävää, koska tämän mukaan spiraalin vetolujuus olisi suhteellisesti suurempi!
Joten, lyhyt johtopäätös - asia vaatii lisäselvityksiä. Ensinnäkin, mittaustarkkuutta pitää parantaa. Lisäksi pitää tehdä nauhaleikkuri, jotta saan mahdollisimman tasalevyistä nauhaa. Entä mikähän on spiraalin koon merkitys - onko väliä? Entäpä U-muotoinen näyte, silloin nauhaan saisi tuplasti pituutta ilman spiraalileikkuuta? Luulen myös, että spiraalinauhajänteessä nahan paksuus on eduksi. Ei kun testiä vaan, pitänee uhrata poro testeille ja säästää peura jänteiksi.
