Kukaan kokeillut? Taka-Hikiälle uusi sorsarasti?
4 tykkäystä
Mielenkiintoinen löytö, olinkin ihmetellyt tuota kaksihaaraista kärkeä.
Saattaisi olla täysin tuurista kiinni osuminen
Parveenhan sitä tuommoisia ammuttiinkin? Tarvitaan siis maaliparvi. 
Tein jo kaks vuotta sitten. Sami Maarinen oli ensimmäinen ja häneltä tuon idean Tod myös otti. Eirik Diserud oli viime vuonna myös noita jo kokeilemassa veneestä.
2 tykkäystä
Paras olisi varmaan just rantaanpäin ampua ettei käy noin. Veneestä tai jossain joen suulla?
Löytyykö muuten originaalien kuvia jostakin?
Onko jotain, mitä Mikke ei ole kokeillut? Jousijuttuihin liittyen siis…
2 tykkäystä
Jere: Meidän ranta on noin 50 mertiä pitkä. Meidän rannan ja avomeren välissä on 20 mertiä pitkä 5metriä paksu kaislikko ja naapuri siinä toisella puolella lisää rantaa joku 30 metriä. Laiturilta rantaa pitkin ammuin. Kaislikon läpi meni, että heilahti (käytin tuota saarni hathaby 80kypästä) Joku harha liike tuli radalle ja sinnä jäi. Ranta on vain polveen syvä 12 ulospäin kokomatkalta niin ei tarvitse uida.
Tuomo: ON JA PALJON!!
Vogulien (mansien) kansankulttuuri: Artturi Kanniston kansatieteellisiä muistiinpanoja 1901-1906. Toimittaneet Ildikó Lehtinen ja Jenni Sourama. Tekstit koostanut Ilmar Talve. 2007. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.
[…] Vogulit käyttävät erilaisia nuolia (Konda: njeel, Sosva: njaal) riippuen saaliseläimestä. […] Vasaman nuijamaiseen päähän on joskus kiinnitetty puinen pienoiskärki tai myös rautakärki. Nuolella, jossa on pienempi nuija ja pieni, kevyt kaksihaarainen rautakärki, ammutaan vesilintuja veden pintaa myöten. Nuoli kimmahtaa veden pinnasta ja lentää kauas. Sillä on siis tähdättävä siten, että osuu kimmokkeesta. Tälläisillä nuolilla ammutaan lentokykyisiä sorsia, jotka eivät päästä metsästäjää lähelleen. Tälläistä ammuntatekniikkaa käyttävä saalistaja voi olla siis varsin kaukana saalistaan (Konda.) […]
Lintujen metsästyksessä käytetään myös yksikärkistä nuolta, jonka varteen, hiukan kärjen kiinnityspaikan yläpuolelle, on kiinnitetty varren läpi kulkeva kaksipiikkinen väkärauta. Usein väkä sattuu lintuun, vaikka nuoli onkin lentänyt hiukan väärään. (Konda, Sosva, Etelä-Vagilsk.) Kaksikärkinen nuoli on käytännöllinen, kun ammutaan sorsia ruohikosta, koska se takertuu ruohikkoon eikä painu pohjaan ja häviä. ]…]
Adler, B. 1901. Der Nordasiatische Pfeil. Supplement zu Band XIV von Internationales Archiv für Ethnologie. E.J. Brill, Leiden.
[…]
Tafel VII
[…]
16-22. Ostjaken
[…]
Vainio, E. A. 1928. Muistiinpanoja prof. A. Ahlqvistin kolmannelta tutkimusretkeltä Länsi-Siperiassa (v. 1880); I Matkakertomus. Turun Yliopisto, Turku. Sivut 11-13.
[…]
Kun vesilinnut ovat sulkasadollaan, lähtevät ostjakit ja voguulit isoin joukoin kymmenillä veneillä niitä ampumaan ja melovat pitkässä rivissä heinikon viertä myöten. Lintujen tullessa näkyviin ampuvat he yhtaikaa, joka mies, niihin niin monta nuolta kuin ehtivät. Se, jonka nuoli on linnussa kiinni, saapi saaliin, sillä jokainen tuntee oman nuolensa. Nekään nuolet, jotka eivät sattuneet, eivät silti myöskään ole menneet hukkaan, sillä ne ovat niin valmistetut, että niiden toinen keveämpi pää jääpi kellumaan veden pinnalle tai muutamia tuumia sen yläpuolelle.
Kondalaiset ampuvat jousillaan sangen tarkkaan vielä nytkin, mutta yleensä valitetaan, että ampumataito on entisestään paljon huonontunut. Ennen tavattiin nuolella lintuihin 15-20 sylen päästä, mutta piipyssy on pilannut ampumataidon. […]
4 tykkäystä