Veljen tytär on nyt vuoden verran pyytänyt, että rakentaisimme hänelle jousen ja joskus sellaisen jolla voisi jopa metsästää.
Nyt olemme tarponeet metsässä ja etsineet sopivia aihioita, mutta onpas vaikeaa tunnistaa puulajeja kun ei ole lehtiä puissa.
Meillä on halkaistuna jo 6kpl. noin kymmen senttistä pihlajaa, mutta niin kuin olemme palstalta lukeneet, että usein käy, niin umpikieroja nämä kaikki.
Onko tuo halkaisu kuitenkin nopein tapa selvittää kierous vai saisiko vannesahalla tms. halkaistua ja tehtyä jousen vai tuleeko kierous kuitenkin sitten eteen kun on tehnyt jo ison työn?
Kiitos jos joku jaksaa vastata tähän luultavasti jo niin käsiteltyyn kysymykseen.
Ei pidä pienestä kierteestä lannistua. Kierre ei oikeastaan ikinä tuhoa jousta, saattaa tehdä vain veistämisestä ja tilleröinnistä konstikkaampaa.
Oman kokemuksen mukaan hitaamman kuivamisympärön luominen vähentää kierteen syntymistä. Mutta kuten sanottu, kannattaa kokeilla veistämistä jos ei ihan korkkiruuveja siellä sulla ole? Laita kuva.
Suurin kierre millä jousi on tehty ja olen nähnyt, olikohan joku yli 90 astetta?
Ei kai pihlaja useinkaan mikään kierteinen ole? Tai itse olen pöllit vannesahalla pilkkonut kahteen tai neljään osaan, eivät ole tuoreena sahatut aihiot kiertyneet mihinkään kuivuessaan, eikä mitään ongelmia niistä tehdyistä jousissa. Eikä se kierteisyys tosiaan välttämättä ole mikään ongelma.
Kuvia vaan aihioista, puista metsässäkin voi laittaa kuvia. Runko, oksat, yleiskuva, niistä puun aika äkkiä tunnistaa.
Kiitoksia Paljon jo nyt vastauksista!
Ompa kiva kun saa tukea eikä tarvitse kaikkea kahdestaan pohtia.
Toki olemme lukeneet palstaa huolella, mutta kaikkea ei silti näköjään ihan ymmärrä.
Tämä(kin) taitaa olla tyhmä kysymys, mutta jos löytyy sopivan suora/kiero puu niin aletaanko siitä… mitenmätämännyt sanoisin… ottamaan materiaalia (kuva) vähän niinkuin oikaistaen runkoa vai halkaisupintaa myöten jolloin kierous säilyy?
Kierteisyyden suhteen on kahta koulukuntaa. Toinen myötäilee kierrettä ja pyrkii tarvittaessa oikaisemaan sen, toinen taas sahaa aihion kierteisyydestä välittämättä. Itse käytän jälkimmäistä tapaa eli jos aihio on kierteinen ja siinä on työstövaraa, niin työstän aihiota. Toimii, kuten ensimmäinenkin tapa mutta se on hankalampi ja kierteisyyden oikaisu voi olla aika vaikeaa ellei mahdotontakin. Jos on vannesaha käytössä, niin sillä on helppo työstää aihio kierteisyydestä piittaamatta. Mutkat ovat sitten eri asia, niissä kannatan ehdottomasti puun työstämistä mutkien mukaan ja tarvittaessa aihion oikomista jos aihio on liian mutkainen.
Omien kokemuksieni mukaan pihlaja on miltei aina kierteistä.
Veljinään tuomipihljan ja syreenin kierteisyys.
Kuvan kierre ei ole mielestäni vaikea kierteisyys. Kierteen kanssa peli kuten Tuomo edellä kertoo.
Kiitoksia paljon vastauksista!
Me harjoitellaan näillä ja etsitään vielä parempikin aihio työstettäväksi.
Kahtellaan sitten kun ovat kuivuneet mitä niistä tuleekaan.
