Pituusammuntanuolen lentoa

Vilkaisin pitkästä aikaa, mitä kaikkea olinkaan suurnopeuskameralla kuvannut. Löytyi tämä yksi pituusammuntanuolivideo:

Hyvin siitä käy ilmi, mitä tapahtuu, jos nuolen nokkipää kolahtaa jousen kahvaa, eli kun viritys tai laukaisu on huono. Jousi oli tavallinen, 36-paunainen taulujousi ja silti pienisulkainen pituusammuntanuoli lähti lähes kylki edellä lentoon. Ei ihme, jos metrejä jää matkan varrelle!

Pätkä tukee sitä tosiasiaa, että pituusammunta ei tosiaankaan ole pelkkää välineurheilua.

Eikö nimenomaan pituusammunta ole välineurheilua, kerran nuoli pitää olla 105% oikein viritetty? Tuntuu että tuo on se pituusammunan sisin, löytää jokaiselle jouselle oikea nuoli.

Laukaisulla on myös todella iso merkitys. Missä tahansa lajissa, missä on mukana jokin apuväline, niin kyseinen väline vaikuttaa tulokseen. Jopa uinti voi olla välineurheilua. Ei välineitä voi erottaa tuloksesta. Pituusammunnan osalta on hyvin vaikea sanoa, kuinka paljon välineet lopulta vaikuttavat. Varmasti kuitenkin paljon enemmän kuin tarkkuusammunnassa, jossa tauluun voi osuaa lähes millä tahansa jousella, jos nuoli on vain jotenkin sopii jouseen - osuminen on enää ampujasta kiinni. Toki pituusammunnassakin, jos ammutaan samoilla välineillä, niin taitavampi ampuja ampuu pitemmälle mutta jos tavoitteena on mahdollisimman pitkälle ammuttu nuoli, niin se ei onnistu ihan millä tahansa välineillä. Vaikka ampuja olisi täydellinen, niin käytetyillä välineillä on teoreettinenkin maksimikantama, johon vaikuttavat muun muassa jousen jäykkyys, hyötysuhde ja nuolen ilmanvastus.

Itse asiassa, olisikin kiinnostavaa laskea maksimaalinen pituusammuntatulos tietyille välineille. Kevyen pituusammuntanuolen lähtönopeus on laskettavissa ilman kyseisen pituusammuntanuolen ampumista (muutaman kerran olen testannut, kolme laukaisua, kolme katkennutta nuolta…), josta sitten voi laskea ballistisen laskurin avulla maksimikantama. Kuinka lähelle sitä voi lopulta päästä?

Ei yksi vahva lenkki ketjua tee, kuten Tuomo edellä valaisi. Maailman parhaiten tuunatut pituusammuntavälineet eivät ammu edes Suomen ennätyksiä, jos ampuja ei kykene virheettömään ampumasuoritukseen. Pienen pieni ero laukaisun puhtaudessa on primikamoilla tuommoiset 20 metriä, ja vastaavia leikkureita on ammuntatekniikkapuolella koko joukko. Välineurheilua, jep jep.

Ja kuten Tuomo myös sanoi “Pituusammunnan osalta on hyvin vaikea sanoa, kuinka paljon välineet lopulta vaikuttavat.”.

Olen tästä todella eri mieltä.

Itse vasta paransin omaa pituusammuntaennätystäni viime kesänä parissa kuukaudessa 70 metriä. Eikä se parannus tapahtunut ampumatekniikkaa parantamalla. Se on varmasti vieläkin huono!

Yksi vahva lenkki ei ketjua tee, mutta paremmalla jousella ja nuolella ampuu aina paremmin kuin huonommalla jousella. Ei samalla jousella ammu kokoajan paremmin ja paremmin. Tai ehkä ampuu, joka vuosi 10 senttiä lisää…

Voi hyvänen aika, Jere. Sinä olet, kaikella ystävyydellä, totaalinen aloittelija pituusammunnassa. Ehkä punttipuolella olet tutustunut termiin Newbie Gains, mistä tässä sinun 70-metrisessäsi on kyse. 70 metriä parannetaan, kun lähtötilanne on onneton 140 metriä. Minun jousiammuntaa harrastamaton ex-vaimoni ampui 28-paunaisella vaahterajousella aikoinaan 143 metriä kisoissa. Ekaa +70:ä seuraava 70 metriä onkin ihan eri juttu, siirrytään pikkupitäjän aloittelijasta maailman huipulle, jne.

Mistä trumplandiasta sinä tempaisit tuon 10 senttiä lisää-hölynpölyn? Ampumatekniikka yksillä ja samoilla vermeillä voi lisätä kantamaa tuollaiset 30 - 100 metriä. Tämä perustuu vuodesta 2003 käymiimme primijousten pituusammuntakisoihin, sekä niitä edeltäviin ja sivuaviin itsenäisiin suorituksiin, tyyliin sama jousi ja nuoli, kaksi eri äijää yrittää parastaan.

10 senttiä lisää hölynpöly on ihan osuva, siinä mielessä että pituusammunnassa et voi lopulta kovasti parantaa tulosta samoilla välineillä maailman tappiin asti ammuttaessa. Toki myönnän että olen väärässä, kun joku osoittaa muuta. Mutta minä ajattelin ampua ensi kisassa uusilla välineillä, jäykemmällä jousella, paremmilla nuolilla pidemmälle. Sulla on aloittelijan kanssa tulevan kesänä kisa ;).
Onhan jousiammunta sen verran välineurheilua, että eri materiaalisille ja eri jäykkyyksisille jousillekin on eri luokat. Eikö tämä viimeistään tee tästä lajista välineurheilua?

Voitaisiin kylläkin ottaa testiä ja ampua toisten välineillä, katsoa mitä eroa saadaan, kiinnostaisi nähdä. Jos uskaltaa antaa muiden ammuttavaksi, ainahan sitä rikkoutuminen on mahdollista.

Juurihan sinä itse totesit, että ampumatekniikkasi ei ole parantunut, se on edelleen huono. Ei voi silloin parantua, sitä kautta. Lisää spedemäisiä otsaanläiskimisiä: kantamaa parantaa tosiaan moni muukin asia kuin ampumatekniiikka, mikä todettiin jo, kun maailman ensimmäinen jousimies ampui ekan pituuslaukauksen.

Itse sanoit, että oli kyse “newbie gainsseistä”. Siitä olin eri mieltä. Minun mielestäni jousen ja välineiden vaihto pelkästään jo toi tuon parannuksen.
Kantamaa parantaa moni muukin asia kuten sanoit. Minun mielestäni tärkeämpi asia, joita sitten alleviivasin.

edit: Nimittäin multa löytyy tuo vanha jousi ja vanha nuoli millä ammuin ekan kisan. Voin raportoida eron, kun ammun tuoreen tuloksen sillä keväällä.

Eiköhän tämän asian suhteen kaikki ole yksimielisiä siitä, että sekä välineillä että tekniikalla on merkitystä. Ei sen kummempaa.

Suomen pituusammuntakisoissa on ammuttu lähinnä jousilla, joiden potentiaali lienee korkeintaan 300 metriä, niin monta laukausta kisoissa on ammuttu, että luulisi siellä olleen ainakin yksi tai muutama “hyvä” laukaus, jolla olisi tullut huipputulos. Mutta ei, samaa 200-250 metrin viivaa on pommitettu aika tasaiseen tahtiin, mistä voinee päätellä, että kyllä välinepuolella(kin) jotain pitäisi tehdä toisin. Tämä on sitten vain pohdintaa…

Pitäisi sitten testata tätäkin. Tuli vain mieleen, että hankin mekaanisen laukaisulaitteen, niin voisi kokeilla sillä pituusammuntaa - saisi puhtaan laukaisun ainakin. Laukaisulaite ei tietenkään takaa sitä, että viritys on oikea mutta sillä saisi niin sanotun puhtaan laukaisun. Olisipa muuten mielenkiintoista kokeilla, että menisikö vanhoilla välineillä (250 metriä keskimäärin) kirkkaasti yli 300 metriä!

Tää on hyvä pohjustusta kevään pituuskisaa varten! Saadaan tähäkin lajiin vähän pöhinää!