Kilpailu on kiristynyt sarvijousien pituusammunnassa ja monet ampujat käyttävät nykyään nopeaheittoisia raskaita sarvijousia. Puhutaan siis yleensä vähintään 80# jousista joista nuoli lentää 340fps +.
Samassa olen huomannut että ennätystulokset tehdään raskaammilla nuolilla. Vanha ajatus että nuolenpaino pidetään samassa jäykemmälläkin jousella ja “parannetaan vain laukaisua” on jäänyt taakse. Ollaan käytännössä ajateltu että kaikki materiaali mitä voidaan poistaa nuolesta on hyväksi.
Kuitenkin… viimeaikojen ennätyksissä on ammuttu paljon 2,3gn per pauna painavia nuolia. Ja näiden on havaittu toimivan hyvin hidastevideoissa.
Eli:
Matthias 80# sarvijousi 180gn nuoli = 500m
Adam 95# sarvijousi 220gn nuoli = 556m
Jere 110# sarvijousi 223gn nuoli = 550m
ja vielä
Ivar 85# kuitujousi 195gn nuoli = 617m
Joten menisikö se sitten näin:
| # |
gn |
| 80 |
176 |
| 90 |
198 |
| 100 |
220 |
| 110 |
242 |
| 120 |
264 |
| 130 |
286 |
| 140 |
308 |
| 150 |
330 |
Kaiken järjen mukaan, pitäis valmistautua ensi kesään jopa 260gn nuolilla…
Mistä tulikin mieleen että pitääpä laittaa vähän tietoja ylös niistä mun maailmanennätysvehkeistä. On sitten viitattavissa jatkossa.
Vai onko kyse sittenkin siitä, että nuolet ovat olleet liian notkeita? Käytetään jäykempiä (painavampia) nuolia, jolloin saadaan yleensä puhtaampi laukaisu ja nuoli lentää pitemmälle.
Jos ammutaan kaksi yhtä jäykkää nuolta, niin kevyempi lentää pitemmälle?
Onhan se tuokin totta, koska nuolen jäykkyyteen tarvitaan massaa. Spinet on nousseet todella paljon monella ampujalla. Viimeksi Ivar sanoi että 14-15mm taipumakin on liikaa hänellä. Ja kaveri ampuu kuitenkin kokoajan alle 90# jousilla.
Tätähän minä kokeilin Utahissa, koska mukana oli niitä todella ohutseinämäisiä nuolia. Niillä oli aika kummallisia tuloksia - jokatapauksessa huonoja. Osa halkesi laukaisussa, mutta nekin jotka kestivät ehjänä lensivät todella huonosti.
Ehkäpä spinetestin tuloksiin ei ole täysin luottaminen, kun nuolella kiihdytys on niin kova? Ulkoisestihan niiden minun nuolten olisi pitänyt toimia, spineä riitti jne.
Nuolen kantama riippuu nuolen lähtönopeudesta ja massasta. Toki on muitakin muuttujia mutta ne voidaan nyt unohtaa, olettaa optimaaliksi. Yleistäen, mitä suurempi lähtönopeus, sitä pitemmälle nuoli lentää. Jos lähtönopeudet ovat samat, niin painavampi lentää pitemmälle. Jossakin nuo kaksi muuttujaa risteävät. Esimerkiksi, voi olla, että nuolen keventäminen kasvattaa lähtönopeutta niin vähän, että hieman painavampi mutta aavistuksen hitaampi nuoli lentääkin pidemmälle. Mikä on nuolen massa, jolla nuoli lentää pisimmälle? Sitten kun massa on tiedossa, niin voidaan määrittää, että millainen nuoli siitä on mahdollista tehdä, onko lopputulos liian notkea.
Mitä saataisiin tulokseksi, jos mallinnettaisiin tietylle jouselle ensin esimerkiksi lähtönopeudet vaikkapa 150–250 graanin nuolille, 10 graanin välein ja sen jälkeen edelleen mallinnetaan ilmanvastus huomioiden jokaisen nuolen kantama, olettaen massaa lukuunottamatta nuolet identtisiksi?
Tuota voisi helposti testata kronottamalla jousta eri painoisilla (hiilari)nuolilla, kirjata nopeudet ylös ja mallintaa niillä nuolen kantamaa. Siitä löytyisi optimaalinen massa-alue.
Tämän jälkeen toki pitäisi kokeilla onko mahdollista ylipäätään tehdä puunuoli kyseiseen massaan. Lohko-tonkineilla ei hirveästi tätä ongelmaa ole, kun massaa pääsee aika hyvin säätämään seinämäpaksuudella.
Mutta voihan olla että laukaisu on niin paljon puhtaampi jäykällä varrella että jäykkä varsi kannattaa valita jokatapauksessa.
Hieman epäilen kuitenkin että todella puhdas laukaisu on lopulta järin merkittävä pituusammunnassa. Tämä ajatus on tullut kun katsoin pituusammuntavideoita mitä on Olen ja Ivarin ammunnoista nyt 2024 istanbulista. Laukaisut ovat suorastaan huonot ja nuoli lähtee ihan kyljellään lentoon silti lentäen 610-617m. Utahissa taas minun nuoleni olivat ihan suorassa kokoajan mutta tulokset ei silti 600m+.
Jos on nuolessa nopeutta, pieni sivuheitto ei haittaa!
Pistää kyllä miettimään että olisi ollut mahtavaa ampua smith creekissä sarvijousella. Silloin ammuin vain kuitujousella, joka heitti 580m. Bonnevillessä sama kuitujousi teki 538m. Eli 7,8% tulosero.
Sarvijousitulos bonnevillessä 550m, korjattuna 7,8% korkeammaksi olisi 593m!
Jokatapauksessa, tuota mittausdataa aletaan nyt ottamaan kiihtyvällä tahdilla! Kamppeet kestää nykyään paremmin ja ei kaikkea tehdä viimetipassa joten on aikaa testata.