Valmistuu näitä tämmösiä pidempiäkin, tällä kertaa viime york roundia varten.
178cm mittaa ja 36mm leveyttä. Tuoresetti on näissä 60% kosteuksissa sentin luokkaa. Poikkeuksellisesti en nyt paahtanut vatsaa, koska selkä on niin korkealla “kruunulla”.
Jousessa on sivunokit, pellavajänne ja lehmännahkakahva. Kaveriksi tein 8 nuolen setin mäntylohkonuolet 4" kalkkunasulituksella, barreloituna. Hyvin sopii jouseen, (huom kuivana!) toisin kuin Yorkissa, brittisäässä.
Lentäähän tuolla nuoli, vaikka vähän kolhoja nää pitkät pyssyt on…
Kiva kuulla. Aihio oli joku vanha turaus ja epäilenpä että reilusti kuritettu aihio. Muutamat pienet jäljet on oksankohtien päällä, mutta ei puussa puristusmurtumia.
Semmonen pullakka D on poikkileikkaus. Vatsapuolelta siis täysin tasanen. Selkä kun oli korkealla kruunulla, päätin olla paahtamatta. Jousi on jostain 4-5cm halkaisijan puusta tehty.
Kärjet pyöristin ihan tuntumalla, saaden massaa hieman alas.
On siinä ohkasessakin pihlajassa potkua ja vain sentti settiä, makia.
Tuliko tuo loiva B-muoto luonnostaan aihiosta vai lämmöllä? Hämmentävää miten ohkaset nokit voi olla kohtuu jäykässäkin kepissä.
Jere on kyllä oikea nokkimestari, Master of the Nocks! Mä otan Taka-Hikiälle tönärin ja muistivihon mukaan ja rustaan ylös strategiset mitat. Jännevahvikkeen paksuus nyt ainakin ylös.
B- muoto oli luonnostaan. Tuommoiset muodot minäkin säilytän, mitäpä noita poistamaan jos pystyy jousen niistä huolimatta tilleröimään. Joskus tulee tuskasteltua.
Ohkasia nokkeja saa tosiaan, eikä nuo edes vielä ole pituusjousen nokit.
Eläpäs hötkyile Heikki, ei toinna vielä titteleitä jakaa. Löytyy noita pituusjousia sitten pienemmilläkin nokeilla, joita voidaan tsiigailla.
Nokkien teko on ihan oma hommansa, joiden viimesen päälle viilaaminen saatetaan joskus ohittaa, kun “ampuuhan se jousi jo näinkin” - kuvittelisin.
Ei ole sen kosteussuojaan luottaminen.