Mutta eikös tämä ollut aina koulujen päättymisviikonlopun sunnuntaina, eli tänä vuonna 6.6.? Eipä sillä sinänsä merkitystä ole, pitää vain siirtää kalenterimerkintä viikkoa aiemmaksi, onneksi siinä on vielä tyhjää.
Sinne 6.6. oli järjestetty/varattu Joren muistokisa. Artemiksen vahvuudesta on yksi poistunut toiseen nuoliulottuuvuuteen. Olisimme tietysti pitäneet päivän kalenterityyppisesti samana, mutta radalla on paljon muitakin varauksia ja tästä siirto.
Meikäläinen tasoittaa muiden tietä voittoon jäämällä pois tänä vuonna Petikon Waistosta. Ei tarvi mun ryhmän jyrytellä vitaalin viivaan osuneita nuolia tänä vuonna ulos vitaalilta…
Meikä sai rokotuksen maanantaina tähän koronajuttuun ja sit alkoikin oireet eli rock n roll, se oli tarrannut muhun edellisellä viikolla. Vaikka mun Eristys päättyy 28.5. ni en lähe leikkii teiän kaa jouskarihommia nytten. Tiedä vaikka tarttuis vielä johonki ihan kivaan jousiharrastajaan ja väärin vitaaliviivoja katsovat jousiampujat eivät saisi tartuntaa.
Pitäkää hyvät kisat.
Nyt olis palkintopallilla tilaa! Mitalinkiilto silmissä. Pääsee viimein tuota Mareakin haastamaan.
Ei kerkee lepuuttaa, kun armoton ralli päälle lonkkarilla ja vakaata nuolta lyhyempien matkojen maastoradalle. Vaikka peukkuammunta vieläkin himottas…
Marella oli ihan näpsäkkä tuomipihlaja, millä varmasti kuluu artemisten eläinten vitaalit!
Kamojen säätöä kisaan. Piti siirtyä takas ampumaan itse tehdyllä osagella. Esan tekemä laminaatti notkistaa nuolia niin että vievät vähän oikealle. Se kiusasi jo AR:llä.
Samalla katkes yksi Tuomon sulaton kimmotessaan ketun kaulasta.
Toivottavasti huomenna on paremmin palautunut rasituksista.
Kiitos järjestäjille! Oli kyllä hieno päivä ja hieno rata. Omat pisteet olivat ihan pettymys - rata oli mielestäni helpohko, välineet toimivat, mieli levollinen, eikä ammunnassa ollut isompia ongelmia. Silti pisteitä ei vain kertynyt, vain kerran tuli 9 pistettä. Alku oli kyllä hyvä, kalliolta ammuttuun karhuun sain peräti kolme osumaa. Joka tapauksessa, rekkarusakot sekä monet muut menivät nollille tai surkeasti, säälipisteitä riipien. Sijoitus oli kuitenkin näköjään ihan hyvä, yllättävän hyvä. Pasi oli kyllä aivan omaa luokkaansa, mikä ei ollut yllätys…
Tässä alkuun pari kuvaa (loput myöhemmin) – tuloksia odotellessa kaivettiin isojen poikien jouset esille ja vedeltiin niitä. Tässä kaksi voimannäytettä ilmeineen – tältä näyttää kun 135-paunainen sotajousi vedetään 30 tuuman vetoon:
Mielestäni tolpat olivat ihan normaaliin Petikon Waisto -tyyliin. Ainakaan itse en kokenut, että olisi vaikuttanut mitenkään. Pari vähän pusikkoisempaa tolppaa oli mutta eivät ollenkaan niin hankalia kuin Petikossa tai Vanhalinnassa on joskus ollut. @JNystrom laittaa varmaan yhden kuvan, jossa vähän venyttelen puskarastilla.
Mukava oli ampua, pientä takkuamista kun ei oikein ole vielä tuo peukkuveto niin luonteva. Se häiritsi että puskassa ei päässyt mukavasti täyttä vetoa ampumaa, niin sitten oli pulassa aukeella kun tekniikka hajosi. Sitä tuli kiroiltua, mutta niinhän se on kisoissa. Ja rastit kaikille sama. Mukava noinkin - eikä varmaan tartte 120 senttisellä jousella ampuneen liikaa valittaa…???
Alku meni hyvin, Heikki, Tuomo ja Joel veti pohjamudissa, mutta sitten enemmän tai vähemmän pääsi lopussa parantamaan. Toisinaan menee penkin alle, kotia rauhassa pientä treeniä ja liedossa paremmin.
Vähän jäi aukkoa tuohon 1 ja 2 sijan väliin, että siinä ois ollu paikka Mennalle ja Marelle! No nyt näin.
Nyppäsin Tonin facesta kuvan tänne triosta. Ei varmaan pahastu. Kaksi ukkoa sarvijännäreillä pokaaleilla??!
Komea kenttä odotti Petikossa ja jo ohiajaessa parkkipaikalle tuuletin että päästään ampumaan kalliolta! Se on turkkilaisen hommia. Aika hyvä läjä lenti nuolia sinne, mutta vain yksi osu, Tuomo sai kolme peräti.
Kuppijuoksu oli rankka - ei fyysisesti, mutta henkisesti! Gif kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Minäkin ammuin pummin, samoin Joel? Tuomolla vähän paremmin, kolme osumaa.
Niin, kyllä minä ampua osaan, mutta maaliin osuminen on sitten hieman haasteellisempaa.
Tämän kevään kisat on olleet todella surkeita ja eilinen vielä siihenkin nähden pohjanoteerausten pohjanoteeraus. Liian vähän on tullut keväällä ammuttua ja mielessä liikaa muita stressin aiheita. Poika voitti faijan kymmenellä pisteellä, mistä passaa kylläkin olla iloinen!
Tolppien sijoittelusta olen Ranen kanssa samaa mieltä, kyllä sillä toistakymmentä pinnaa leikattiin melkeinpä jokaiselta.
Päivä oli kyllä hieno. Kiitos, että olitte mukana!
