Yksinkertaisia perusnuolia joulukuulta. Alimmainen sarja on mäntyä, kaksi muuta kuusta. Jokaisessa kolmessa sarjassa massa ja jäykkyys on mitattu ja lajiteltu niin, että sarjojen nuolet ovat ominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlaisia.
Ja kun joku muovinokeista kommentoi kuitenkin, niin sanottakoon, että käyttönuolissa muovinokki on kyllä kätevä. Varsinkin kun nokkiosumien määrä on taas onneksi/valitettavasti lähtenyt kasvuun. Muovinokin vaihtaa muutamassa minuutissa jonka jälkeen nuoli on taas käyttökunnossa. Selfnokit ovat paljon työläämpiä korjattavia. Edustusnuolet ja primikisanuolet ovat sitten tietenkin eri asia, niissä pitää olla selfnokki.
Edit: Olkoon tämä samalla hieman provosoiva viesti - vanhalla foorumilla muovinokki kuvassa aiheutti viestin poistamisen. Tämän foorumin sääntöjä tai linjauksia ei ole (vielä) kerrottu missään, joten katsotaan, miten käy…
On kauniita nuolia, olen luopumassa kahden sulan sulituksesta,kolmella sulalla lentävät vielä paremmin…Muovinokkeja käytän, joitakin selfnokkeja on haljennut, ja sillon korjaaminen tuntuu hankalalta.
Nättejä nuolia, vaikkakin kuvassa taitaa olla kaikki ostettua!! Niin kait se ampujamies tekee, niin kerkee reenaamaankin. Itse kun ei oikein kerkeä, kerkee vain nuolia vääntämään.
Kuinka paljon noita nokkiosumia oikeasti tulee? Olenko itse sitten niin huono ampumaan vai… voisiko johtua myös puulaadusta mitä käyttää? Painohan se vaikuttaa kovastikin puulaadun valintaan, joten ymmärrän ettei nuolia koivusta tehdä.
Muutamista nuolista olen nokkeja korjannut ja nykyisellään sujuu korvaavan palasen liimaaminen todella nopiaan, kuten loppuun asti muotoilukin.
Niksi on siinä, että hioo pinnan tasaiseksi, liimaa suhteellisen “ison” palasen uutta puuta tilalle ja sitten hioo/vuolee pois turhakkeen. Ja kerran käyttönuolen siisteys, haastaisin, että alle 10min saa siistin korjatun nokin. Ja nokki on puusta!
Joo, ostettua kaikki… Kaiken voisi kyllä tehdä itsekin, joskin kärki on työläin rasti. Ensimmäiset nuolisarjat tein niin, että sahasin (ostetut) laudat soiroiksi ja pyöristin ne käsin. Vesavarsia on nippu odottamassa nuoliksi tekeytymistä. Sulkia on toki tullut kerättyä sekä kasvatettua itse, joskin kalkkunan tiput ostin - ovatko se sitten ostosulkia vai ei?
Nokkiosumia tulee välillä, riippuu toki paljon nuolien määrästä ja ammuntamatkasta. Jos ampuu yhtä nuolta, niin on varsin epätodennäköistä, että tulee nokkiosumia. Itse ammun nykyisin 3-5 nuolen kasoja sekä lyhyttä matkaa ja siinä niitä tulee, ehkä keskimäärin joka 200-300 laukaus. Vuosi sitten tein 15 käyttönuolta ja niistä on 12 jäljellä ja niistä suurin osa on korjattu kerran tai useammin. Muutama on haljennut siististi lähes puoliväliin.
Laitahan Jere kuvallinen esitys selfnokkinuolen korjaamisesta, saadaan sitäkin asiaa vähän eteenpäin. Käytätkö korjauksessa lankapunosta vahvistuksena?
Kova juttu tuo omien nuolisulkien itsekasvatus. Niin pystyyhän sitä kaikkea itse tekemään, mutta ostamisenkin ymmärrän! Kaikista nuolistahan tulee aika geneerisen näköisiä lopulta jos käyttää sulkien muodon polttajaa ja kaupan kärkiä… Niinkuin monet käsintekijät tuppaa tekemään, kun on lopulta se tehokkain tapa. Jää ampumisellekin aikaa.
Kärkien itse tekemistä on tarkoitus kokeilla, siihen tehdä pieni diy ahjo ja harjateräksestä naputella bodkin tyylisiä. Niillä kalastelisi niitä petikon vaiston ja muiden kisojen lisäpisteitä!
Siinähän olisi ihan hyvä kirjoituksen aihe, miten välineitä joutuu korjaamaankin. Voisihan tuon tehdä, kun pääsee verstaalle.
