Ehdottomasti kyllä!
Silti ongelma on raakanahassa, käyttämäni raakanahka on niin ohutta ja kovaa, että näkisin mielelläni sen halkaisun ihan livenä. Vähän paksumpi nahka menee kyllä halki.
Tämä on nimenomaan se pointti, puhutaan millien kymmenyksistä. 0,5mm nahan halkoo, samoin 0,4. Oliko alkuperäisissä nuolissa oikeasti noin paksut, kun 0,2mm sulatkin on vielä jäykkiä?
Pitääpä testailla noita höylä- tai partateräkikkoja.
Eihän sen pergamenti tarvii olla ohut kuin sieltä harjalta. Tyvi voi ihan hyvin olla +mm jotai ja loput voi vuolla ohuemmaksi.
Kuvasin nopees ny yhde pätkön jonka linkaan kohta tuubin kautta tänne. Älkää odottako mitään maata mullistavaa…
Et silleen…
4 tykkäystä
Tuo on ihan hyvä pointti, että ei sulan koko mitalta tarvitse ohkainen olla. Toki ohuus on aina toivottava, jos mahdollista.
Juuri kirjoitti yksi jätkä atarnille miten poikittain vetämällä puukolla sulan päältä, siis raaputamalla liitospintaa, saa tätä osaa hieman leveämmäksi. Tämä heppu oli ihan sillä pinnalla liimannut sulan.
Nahka on kuitua. Mihin suuntaan vaan sitä leikkaa tai raaputtaa niin uutta kuitua tulee aina esiin. Hyvä liima on mielestäni se ratkaisevin. Itse koen että nämä modernit pikaliimat mitä nyt käytän ovat liian kovia ja liiman pinnat säpälöytyvät liian herkästi kolhuista.
Onko nahkaliima way to go?
The ONLY way to 
Ei mulla ole ollut mitään ongelmaa nyt noilla upotetuilla pikaliimatuilla sulilla. Yksikään ei 20kpl setistä lähtenyt irti.
Mutta tosiaan, uskon että ilman upotusta, pienellä levityksellä liimattuna irtoaisi kolauksesta. Jännepunoksen päälle, karhennus, pieni levitys ja nahkaliimalla kiinni niin paremmin kestää. Pitää tehdä testejä kohtapuoliin.
No okei joo, terotin veitsen ja halki meni 0,15mm paksu pergamentti. Tuosta ei varmaan enää ohkasempaa kannata laittaa. Sen olen kyllä huomannut että paksummat pysyy paremmin suorana, kosteus tuntuu välillä kipristelevän sulkia.
Ja sen sanon että menee vaikka millä clas ohlsonin veitsellä kunhan terottaa partaveitsen teräväksi. Itse vedin 240-1000-3000-8000-10000 grit kivillä ja loppuun nahalla jossa punaista hiomavahaa (rautaoksidia).
Kyllähän ne vaikka millä halki meneekin jonkin aikaa.
Noita halppis rosteri teriä ei vaan nää kenenkään ammattilaisen kädessä kun joka toinen viikko joutuisi uudelleen terottamaan.
RWL on ainoa rosteriteräs josta saa kunnon teriä.
Niin, pitää paikkansa. Vähän itseasiassa onkin käynyt mielessä kunnon hiiliteräspuukon hankinta. Ehkäpä suht kapeateräisen juuri tämmöiseen pieneen näpertelyyn. Sarvea tai luuta kun rupee kaivertamaan niin on aika paha paikka pehmeäteräiselle puukolle.
Aika vahvasti liimaantui nahkaliimalla tämä halkaistu pergamentti, ei tahtonut saada irti repimälläkään. Aloitin juuri bakkam nokkien tekemisen 10kpl settiin, joten kohta sulitetaan. Ipeä ja mäntyä nahkaliimalla.
1 tykkäys
Hetkonen, eli jätät kärjiksi vain ipen vai onko se vain vahvikkeena?
Noista tulee nokkeja. Tuohon tehdään jänneura, jonka pohja tulee koskettamaan hieman tuota männyn kärkeä. Ipe veistellään sirommaksi ja päälle tulee jännepunos. Nokin seinämät on siis ipeä joka kestää paljon enemmän kuritusta.
Vaivaa nähdään, koska nokin rikkoutuminen komposiittijousella usein tarkoittaa sitä että jousi rikkoutuu myös.
1 tykkäys
Melkein joo, mutta ei ihan tommosia. Nokin suu tulee kapeammaksi ja nokin pohjasta leveämpi + syvempi. Sitten sulitus tulee ihan nokkiuraan kiinni.
Jos kiinnostaa enemmän niin hakee vaikka “Ivar Malde” instagramista, niin löytyy kuvia.
Peukalorenkaan kanssa sitten.
Nokin suu on tiukenpi vain peukalorengas otetta varten jolloin nuoli pysyy itsestään jänteellä.
Tässä 1700 luvun nuolia tuohon turkkilais tyyliin.
