Aloitin keväällä tekemään jousta pähkinästä jonka rungon paksuus oli vain 4cm. Kokeilumielessä valitsin kapean kepin johon voi harjoitella recurvien tekemistä ja odotukset jousen kestosta oli aika alhaiset.
Runko oli suorimpia mitä on tullut itsellä vastaan, niin ei tarvinnut lämmölläkään hirveästi oikoa.
Recurvit tein keittämällä puolituntia lapojen kärkiä. Nyt kun on tullut kokeiltua toiseen jouseen paljon jyrkempiäkin kurveja, niin oon huomannut että jo ihan vain parin tunnin liotus kuumassa vedessä ennen keittoa ehkäisee hyvin halkeilua taivutuskohdassa. Ja lisäksi se että jos taivutettavassa kohdassa on vatsapuoli yhdellä lustolla, niin sekin ehkäisee säleiden irtoamista. Jatkossa liotan pidempäänkin kuumassa vedessä ja keitän 45min vähintään. Ja tämä on vain oma havainto, että mikä toimii kohtuu hyvin, ei siis mikään absoluuttinen totuus recurvien vääntämisestä.
Jousi on ottanut myötäkäyrää aika paljon. Kuvassa jousi heti jänteeltäoton jälkeen, oikenee tuosta hiukan. Paahdoin jousen suoraa puuta vasten, mutta ois pitänyt ihan miedosti laittaa vastakaarta. Epäilytti selän kesto ja koska vetopituus on sen verran pitkä niin vedin varman päälle.
Toinen rekurvi hieman murtui vatsan puolelta, niin korjailin pikaliimalla jonka jälkeen vielä epoksia ja pellavanarua päälle. Laitoin sitten narua toiseenkin lapaan näön vuoksi. Turhaa massaa siis.
Tässä pari-kolme tuumaa vajaalla vedolla. Jouselle jäi mittaa nokkiurista ja selkää pitkin mitattuna 158cm. Riistavaaka näytti 28’ vedossa 17,5kg eli noin 38,5 paunaa, mutta otsikkoon jätin 35 koska ei paunat tästä ainakaan enää nouse. Lavoilla on leveyttä n. 34mm ja hieman ennen recurvia 28mm leveyttä. Jänne Bockensin pellavaa ja 28säiettä. Keskipunos puuvillaa. Tein kahvan pellavanarusta ja jousi sai väriksi hieman kahvia sekä 7 kerrosta TruOilia. Viimeistelin vähän rouheammin ja jotain työkalun jälkiä saattoi jäädä vatsapuolelle sekä jousen selkäänkin jäi hiukan kuorta. Tuskin mikään tykki jousi, mutta menee mökille hupiammuntaan/koristeeksi.
.
.
.
.
.
.
