Tämä jälkimmäinen on vähän hutaisten tehty. Siinä sanotaan, että “It was previously thought the cord was made of plant material, but plant fibres “would not have withstood the tension of the bow and as such wouldn’t have been suitable for a bowstring,” said experts from the museum in Bolzano, in the German-speaking north of Italy.”. Alkuperäinen artikkeli toteaa, että “… after preliminary inspection, the material was identified as “some sort of tree bast” (Egg 1992; Egg/Spindler 1993), which is unsuitable for bowstrings because it is too weak.”.
Lisäksi alkuperäisessä artikkelissa todetaan, että “The first examination by the naked eye already revealed that plant fibres could be excluded as a raw material.”. Eihän siihen mennyt kuin 26 vuotta, että joku, joka tiesi jotain jännemateriaaleista, sattui kyseistä jännettä vilkaisemaan, sekä tutkimaan kunnolla.
Alkuperäinen kuvaus nuoranipusta Ötzin viinessä kertoo, että nuora on toisesta päästä 7 mm, toisesta päästä vain 3,5 mm paksu. Sen perusteella kyseessä ei missään nimessä voinut olla jousenjänne. Sen enempää jänteestä kuin niinestäkään ei voi tehdä jousenjännettä, jonka paksuus muuttuu villisti jänteen matkalla. Spindler ylipäätään totesi jo 1993, että niinestäkin voi tehdä jousenjänteen. On höpöä, että niinen lujuus sinänsä ei riittäisi.
Nyt italialaiset sanoo, että jänteen paksuus on 4 mm, juuri sopiva jousenjänteeksi. Nuoran paksuuden vaihtelusta ei sanota mitään. On toki mahdollista, että nuora oli vain lyhyeltä matkalta toisesta päästään 7 mm paksu ja enimmältä osaltaan noin 4 mm paksu.
Vuonna 2003 Schnidejochista löytyi liki täydellinen neoliittisen metsästäjän jousisetti tuohisine jousikoteloineen. Tähän löytöön kuuluu myös eläinperäinen jousenjänne, joka oli tähän asti, ja varauksella vieläkin, maailman vanhin jousenjänne.
Jos on annettu vain kaksi mittaa, niin se on yhtä tyhjän kanssa ilman tarkentavia selityksiä. Juuri mittasin yhden pellavajänteen, josta voi sanoa, että se on toisesta päästä 5,6 mm ja toisesta päästä vain 2,7 mm paksu. Ei varmaan voi olla jousen jänne… Paksuin kohta on tietenkin silmukan punos ja ohuin kohta kauttaaltaan koko jänteen runko. Jokainen, joka on luonnonkuitujänteitä tehnyt tietää, että päihin pitää tehdä vahvistukset. Kun katsoo alkuperäisen jänteen kuvaa, niin jänne on aika sykkyrällä, eikä sitä liene avattu? Näyttää, että osasta kohtaa kierteet ovat hieman auenneet, jolloin jänne on paksumpi ja vastaavasti tiukemman punoksen kohdalla jänne on ohuempi. Onko tutkija mitannut jänteen paksuuden sen enempää ajattelematta - paksuin ja ohuin kohta miettimättä, että kuinka todellisia ne ovat oikean jänteen näkökulmasta.
Lisäksi, nojatuolipohdiskeluna voisi ajatella, että jänne on ehkä kastunut ja kuivunut useita kertoja, joten voi olla mahdollista, että se on imenyt sisäänsä erilaisia ylimääräisiä aineksia (savi, tms.), jolloin jänteestä tulee paksumpi. Kuvan syherön päät näyttävät paksummilta kuin keskiosa.
Hyvä kuva jänteestä löytyy artikkelin sivulta 291.
Lienee todennäköisin vaihtoehto. Kun jänteen pituus on määritetty, niin oletettavasti jänne on kuvattu jollakin kuvantamismenetelmällä ja 3D-mallinnettu, jolloin sen pituuden voi määrittää ilman, että syheröä pitää avata. Samalla lienee määritetty jänteen paksuuskin.
Sinänsä tuntuisi hassulta, että Ötzin viinen sisältä löytynyt narukerä ei olisi jousen jänne jos ja kun koko jousiammuntavälineistö muuten on kasassa. Varsinkin jos kielteisenä perusteluna on kaksi epämääräistä paksuusmittaa artikkelista, jossa jänteen materiaalikin oli pielessä. Ja varsinkin kun Schnidejochin jänne on hyvin saman tyyppinen, samasta materiaalista ja suurin piirtein samaa ikäluokkaa.
Olisi hassua ajatella, että nuorakiepin löytyminen nuoliviinen pohjalta vahvistaisi sen olevan jousenjänne. Nuoliviine on nimittäin paras kantolaite pienille, kosteussuojaa vaativille esineille, oli niitten käyttötarkoitus mikä hyvänsä. Kun olen tehnyt metsävaelluksia kivikautisissa varusteissa, olen esimerkiksi aina kantanut kitkatulivälineet nuoliviinen sisällä, missä ne pysyvät kuivina, ehjinä ja käyttövalmiina.
Ötzin jousiammuntavarustus oli laajalti keskentekoinen, ja osin rikkonainen jo Ötzin eläessä. Kyse ei ollut kaukoaseistettuna kulkevasta alppinistista. Ötzin varusteita kerättiin sieltä täältä ruumiin ympäristöstä usean kymmenen neliömetrin alalta. Minkään Ötzin varustuksen “kokonaisuudelle” ei ole takeita.
On silti todennäköistä, että eläinperäinen nuora oli jouseen tarkoitettu jänne, edellyttäen, että sen rakenne ja työnjälki (ei materiaali) on siihen käyttötarkoitukseen riittävä.
Ei ole tiedossa, onko Schnidejochin jänne samaa materiaalia kuin Ötzin nuora. Tiedetään vain, että kyse on eläinperäisestä materiaalista. Se kattaa tietenkin vähintään jänteen, raakanahan, babichen ja suolen.
Kuvan perusteella työn jälki on erittäin hyvä, parempi kuin yksikään jännejänne, mitä olen nähnyt kisoissa käytettävän, vaikka jänteellä on ikää jo noin 5000 vuotta. Nyöri on erittäin siististi punottu.
Eikös babiche ole sama asia kuin raakanahka? Vai tarkoittaako se mitä tahansa eläinperäistä materiaalia – jännettä, raakanahkaa tai suolta?
Ei ole sama asia, siksi eri nimikin. Babiche on pehmitettyä raakanahkaa, jonka käyttöominaisuudet ovat hyvin erilaiset kuin raakanahalla. Siksi havumetsävyöhykkeen pyyntikansat ja heidän aineellisia kulttuureitaan tutkivat ihmiset erottavat nämä kaksi toisistaan.
Ajoin loppuvuodesta Iävallasta 2014 Pohjois Italiaan ja Bolzanoon ja yövyimme siellä. Olin autuaan tietämätön että siellä säilytettiin silloin Ötzia. Olisiko päässyt näkemään? En tiedä, mutta ainakin oltiin jäbän kanssa samassa kylässä. Onhan Ötzi kiertänyt kuten muutkin vanhat rokkistarat sen jäkeen kaupungista toiseen…
Bolzanon Kaupungista jäi muutoin tympein maku automatkallamme Helsinki-Rooma-Helsinki reissulla, mutta ei mennä siihen sen enempää.
Tuosta babichesta löytyy yllättävän vähän tietoa kuukelista.
Mistä tuosta löytää tietoa? Kiinnostaa.
Menee kyllä ketjun aiheen ohi, mutta silti.
Ainakin saamelaiskäsitöissä on perinne, että koipitaljoja kuivatetaan näskättynä ja suoraksi pakotettuna pitkiä aikoja (1-2v), jolloin sanovat nahan muokkaantuvan, ja sitten tällaista nahasta käyttävät ainakin kenkiin.
Onko tämä siis babichea?
Millä tavoin erilaista? Onko esimerkiksi olennaista eroa jousen jänteen kannalta? Tehdäkö jänne suoraan kastellusta raakanahasta vai babiche-käsitellystä?
Babichella tarkoitetaan ymmärtääkseni myös eläintenjänteitä, mistä olisi saatu jänne aikaan.
Telegraph: “The cord, which was found tucked into a quiver used by the 5,300-year-old Iceman for keeping his arrows, is made of animal sinew – ideal material for producing a strong, powerful bow.”
Mietin tuon “survival bow” kannalta, että olisiko raakanahka sitten vielä kestävämpi? Mielestäni Ötzikin hyvä esimerkki, ettei mikä tahansa jousipuu käy jouseksi, vaan marjakuustahan se on jo tuolloin ollut.