Ottomaanien nuoliviinejä ja jousikoteloita 1600-1700 luvulta

Minä juur joulun alla opin eräällä nahkakurssilla, että kun tuon ommellun sauman siiklaa lasinpalasella suoraksi, siitä tulee hyvä. Ja kyllä mielestäni tulikin. Sen jälkeen värjäys ja puleeraus vahan kanssa.

1 tykkäys

Miksipä ei noinkin. Veistin reunan terävällä veitsellä tasaiseksi, sitten otin kulmat pois jonka jälkeen hankasin, värjäsin ja hankasin uudelleen. Vahalla voisi muuten myös kiillottaa vielä!
Nyt sain nuo soljetkin postista niin kasailen remmit lähipäivinä valmiiksi.

1 tykkäys

Tottakai… kuhan mun huonoa humoria.

Tuu faceen niin näytän sul huonon huumorin :heart:

Valmista tuli! Ja onpa muuten hyvä kapine. Vakiokampe maastoradalle!

7 tykkäystä

Ihan hyvältä näyttää. Luuletko, että toi 4mm oli nyt sitten kuitenkin ihan ok vai tuntuuko painavalta ja kömpelöltä?

Ehkä aika näyttää, mutta nyt tuntuu todella hyvältä. On jämäkkä ja nuolet on helppo laittaa ja ottaa. Voisi kuvitella että vain painossa tuntuu, mikäli päivät pitkät pitää viineä vyötäröllä. Ompelukin oli helpompi kuin luulin.
Eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

2 tykkäystä

Toi olisi kiva nähdä käytössä omin silmin. Mulla on yksi unkarilainen viini samalla idiksellä, mutta ilman levennystä pohjassa. Se on aika paska käyttää, joten se on ollut mukana vain ulkonäkösyistä.

Mikä oli tarkalleen huono? Tuo haarautuva pitkä remmi tekee paljon käytettävyyteen. Muutenkin tässä nuo kiinnityspisteet tulee niin että viini pysyy ihan liimattuna jalkaan.

Tuumasin että voisi ottaa melkein jonkun juoksuvideon tuon kanssa.

1 tykkäys

Käytännössä se, että se on ihan littana, niin nuolien sisään laittaminen ja ottaminen on vaikeaa.

Purat osiin, korut talteen ja uutta nahkaa alle!!

Vaikuttaa notkealta nahalta. Perinteisesti näihin viineihin on myös laitettu kangasta taiteltuna sisälle. Esim huopaa. Näiden taitosten rakosiin voi työntää hyvin nuolet, huovan samalla erottaen nuolet toisistaan ja pitäen tiukasti paikallaan ratsastaessa. Samalla kangas pitää suun auki. Saattaa vaatia nahalta jäykkyyttä kylläkin.

Tuossa viinessä toistuu se moderni käsitys että viinen suu osoitti eteenpäin. Mutta tämä viinen tyyppi minkä itse juuri tein, ne todellakin on tuonne taaksepäin nyökällään. Viimeisin jousiammuntaperinne täällä lännessä opetti tietysti pitämään putkiviinen eteenpäin kallellaan, joten aasialaisetkin viinet väännettiin siihen muottiin. Oletan nyt tietysti että tuo on oikean kyljen viine.

Pidän tuosta ideasta, että nuoliviini on taaksepäin. Ei tule tielle eikä myöskään käänny pyllyn alle, istuttaessa hevosen selkään tai 2020 luvulla tietokonetuoliin.

3 tykkäystä

Tämmöistä tuolla Atarnin puolella:

Joo, tuossa ketjussa parhaina pitäisinkin Björn Sofeitin kommentteja noista kiinnityspisteistä:

Ehhh I’d rather say that people “reproducing” these quivers haven’t spent alot of time thinking how the quivers are supposed to be worn, balanced or even made an attempt to look up how the system there on the back works.

It’s supposed to be tight, when you move, the quiver moves like it’s glued to your body. There’s no flapping around or the quiver almost tipping over.

Generally, whole webbing is rare. Usually it’s missing. When you go to a museum, obviously the front is on display. There’s few databases that show the pictures of the backside.

Hänen tekemät viinet on siistejä, perushienoja. Onhan tuolla monta muutakin jotka on näihin perehtynyt. Juuri venäläisiä myös, onhan heillä noin hienon informatiivinen foorumikin kuin ensimmäisessä postauksessa linkkasin!