Peukalonlevyinen osage yllättää taas, tulikin jäykemmän puoleinen.
Vetokuvan kanssa kävi vähän hassusti, poistin parhaan vahingossa. Nyt kuvassa jonnin verran vajaa veto. Alalavassa oli vähän mutkaa ja refleksikohtaa. Todella vähän settiä, luokkaa sentti.
Kyllä tolla pitäisi vetää vielä ainakin 3 tuumaa pidemmälle. Mulla kaikki 160cm jalavatkin on yleensä 27-28" hujakoille
Voihan tuota kattoa, siellä 28" nurkilla irtoaisi jo varmaan 85 paunaa. Pitää tsiigailla tilleriä uusiksi jos pidemmälle meinaa.
On se vähän mitoitusasiakin, nyt jousi on ottanut vähän settiä ja veto on jo 26". Tykkään noilla vetopituuksilla henk koht ampua just.
Tuo vetokuva on vähän huono, siinä on varmaan vaan 24".
Näyttäkääpä semmoinen puu, mikä ei lainkaan myötäkäyristy (ilman lämpö- yms. käsittelyä) taivuteltaessa. Jos ei myötää sanottavasti, on kepissä paunoja mittoihinsa nähden nuukasti… Aikuisten paunoissa keppi kuin keppi myötääntyy varmasti jonkin verran.
Ei minun mielestä mikään itseisarvo ole jousia niin kurittaa että settiä tulee. Tällä periaatteella olen pituusjousetkin tehnyt ja on ne johonkin heittäneet.
Tässä tapauksessa oli pointti ihmetellä 30mm leveän osagekaistaleen vahvuutta. On mulla tuolla se 155 paunainen, siinäkin settiä todella vähän tilleröinnin jälkeen. Ei se ampumallakaan pariksi tuumaksi muutu.
Muuttuumpas. Sitä paitsi unohdat sen että lähes meidän kaikkien jouset ovat yli 90% vuodesta sisätiloissa eikä aktiivi käytössä +300 laakia joka päivä kutein joillain muilla.
Vasta kun keppiä on ammuttu jonkin kuukauden OIKEASTI ulkoilmasta huolimatta niin sitten voimme katsoa, että onko muutosta.
Minullakin on seinällä lukuisia vain kisoisa käyneitä kaaria jotak ovat suoria tai vielä hyvin vastakaarevia sekä niiden vieressä ankarasti kuritettuja 3- 6cm myötiksellä olevia jotka vieläkin osuvat ulos mentaessä käteen kun tarve vaatii luotettavas kaverin.
Saako sitten vasta mitata kun on ensin kaksi kesää metsästänyt ja pitänyt lopun ajan jousta suossa?
Toisinaan jouset myötäkäyristyy, joskus ei - tämä johtuu useimmiten jousen mitoituksesta. Joidenkin mielestä myötäkäyryyden tarkkailu on varsin hyödyllistä nimenomaan tilleröinnin jälkeen.
Mutta tuohon kommenttiisi, on aika epärehellistä väittää selvästi ylirasitettua jousta jotenkin luotettavammaksi jouseksi.
Eiköhän tämä asia ole puhuttu halki useamman kerran, toisia ei häiritse setti, toiset sitä välttää.
Jotkut ottaa enempi ja toiset vähempi, mutta jokainen silti sitä settiä kuitenkin ottaa juurikin sen käytön mukaan.
Ylirasitettuija on kahtaa sorttia. Toiset on niitä joissa materiaali vähitellen vain luhistuu ja antaa myöden kunnes jokin kohta katkeaa ja sitten on niitä joita voit vetää koko käsiesi ulottuvuuden verran ja silti kestää.
Nämä ovat niitä niin sanottuja vanhoja sotaratsuja jotka kestää vaikka ydintalven, mutta laukka on myös iäkkään kyntöhevosen tasoa.
Hyvä tapa testata, että onko jousi kunnolla sisäänajettu, eli koulittu, on vetää tilleripuussa täyteen vetoon ja katsoa, muuttuuko jäykkyys 5–10 sekunnin aikana. Jos muuttuu hitaasti ja hyvin vähän, alle paunan, niin hyvin on koulittu. Tuoreen jousen jäykkyys muuttuu enemmän ja nopeammin. Vaatii toki digivaa’an, joka näyttää reaaliaikaisen lukeman tai lukittuu vasta, kun lukema on vakiintunut.
Juurikin noin. Itselläni tuossa Wisbystä palanneena tuli muutama jousi epäilysten pakosta laittaa punnitukseen ja yksi 5 jousesta piti ittensä jo aiemmin mitatuissa painoissa. Suurin syy muiden kaarien paunojen alemiselle oli viimeisen parin päivän suuri kosteus joka toi mys kaverin jousien paunoja jonkin verran viime punnituksesta alaspäin.
