Oon uskollisesti tehnyt nuolistani 31,5 tuuman pituisia, ostin epävarmana pari ostonuolta harrastuksen alussa ja kun ne sattuivat olemaan tuon mittaisia niin arvelin että tuon pituisia niiden sitten varmaan pitää ollakin. Teen siskolle 50-vuotislahjaa eli tammilistajousta jonka selkä on vahvistettu tuplakankaalla (juuttia puuta vasten ja koska se on rumaa kuin synti niin päälle nätimpää pellavaa). Siskon mies on innokas metsästäjä ja ampunutkin jousella jonkun verran niin ylivedon välttämiseksi tein settiin neljä 27" nuolta. Kävin koeampumassa ne ja olivat ylivoimaisesti parhaat tekemäni nuolet. Kymmenen neljän nuolen sarjaa 18 metristä ja joka ikinen sarja 40 cm taulussa. Ei vaappumista, kaunis suora lentorata ja kasat silmiähiveleviä ainakin tämmöisen aloittelijan silmissä. Ammuin 26" vedolla, arvio 40 paunaa jousen jäykkyys. Varret olivat alkeellisesti spinetettyjä, kaikki 26-28 -paunaisia kun olivat 31,5 -tuumaisia.
Ei ole olemassa oikeaa nuolen pituutta. Maailmalla on käytetty kaikenlaisia nuolia ja pituudet vaihtelevat puolesta metristä pariin metriin. Kyse on vain siitä, että nuolet viritetään toimimaan yhdessä jousen ja ampujan kanssa.
Oletettavasti nuo pitkät nuolet ovat aivan liian notkeita jousellesi. Tärkeintä on, että nuolen dynaaminen jäykkyys sopii jouselle ja ampujalle. Siihen vaikuttaa taas nuolen staattinen jäykkyys (eli nuolen “spine”), pituus, kärjen massa - nämä tärkeimpinä.
Nopeiten sopivan nuolen löytää sulattoman nuolen testillä. Silloin pitää tosin olla jonkin verran ammuntakokemusta sekä nippu erilaisia nuolia, joita testaamalla sopivat parametrit löytyvät. Kirjaani on tulossa virityksestä kokonaan oma luku, sen verran tärkeä ja laaja asia kyseessä on.
Samoin alkuun tein nuolet ,ainakin ostomäntyrimoista tehtynä, 31,5 " pituisina…myöhemmin lyhyisiin jousiin esim. 26 " nuolia…Jouseen jossa vetopituus 24 ".
Moni käyttää ylipitkiä nuolia siksi, että ne toimivat hieman paremmin kuin täsmälleen vetopituuden mittaiset nuolet. Ne on lisäksi helpompi virittää, kun pituudessa on lyhennysvaraa. Kätevä ominaisuus on myös se, että ylipitkä nuoli on mahdollista kärjittää uudelleen, jos nuoli sattuu katkeamaan kärjen takaa. Parin sentin lyhentyminen ei vaikuta merkittävästi viritykseen, varsinkin kun nuoli jäykistyy hieman.
Määrämittainen nuoli on myös tavallaan kätevä, sen avulla oikea vetopituus on helppo löytää joka laukauksella. Lisäksi se estää ylivedon, mikä on tärkeää, jos joku muu ampuu kyseisellä jousella. Myös massa on pienempi kuin kuin ylipitkässä nuolessa.
Itse aloitin ylipitkillä nuolilla edellä mainituista syistä ja kärjitinkin niin usein, kiviosumia kun tuli… Sittemmin olen vähitellen siirtynyt lyhyempiin nuoliin ja seuraavat nuolisarjat tulevat olemaan määrämittaisia.
Juurikin olen voinut kärjittää pitkän nuolen uudelleen…Noita lyhyitä nuolia käytän lähinnä lyhyen jousen kanssa…51 " saskatookajousen…pitäs varmaan kokeilla erilaisia pituuksia.
Ymmärtääkseni historiassa on todella usein käytetty hieman “ylipitkiä” nuolia vetoon nähden esim. 28" nuoli jouselle jolla ammutaan vain 22" vedolla. Pidemmillä nuolilla yleisesti ihmiset ampuvat paremmin. Kait nuolen pituus jo parantaa hahmotuskykyä ja linjan tähtäämistä.
Vähän semmoinen elokuvajuttuko ne määrämittaiset nuolet on, on kiva vetää kärkeen asti, ikään kuin standardivetoon. Ei ole ylimääräistä nuolivartta törröttämässä.
Olihan niitä sademetsässä asujia joilla oli järkyttävän pituisia nuolia lyhyillekin vedoille (30"+).
Skyyteistä kun vastikään luin, oli spekulaatiota lyhyiden nuolien pituudesta ja mitenkä lyhyt nuoli saatiin ohuemmaksi ja näin lävistämään paremmin.
Luulen, että nuolen määrämittaisuus on peräisi tauluammuntakaudelta, 1800-luvulta sekä 1900-luvun alusta. Suurin piirtein kaikissa lähteissä mainitaan, että miesten nuolten pituus oli 26-28 tuumaa riippuen ampujan vetopituudesta. Nuoli kun vedettiin usein niin pitkälle, että kärki oli jousen sivun kohdalla. Monissa englantilaisissa tauluammuntajousissa käytettiin niin sanottua vatsakiilaa - joka näyttää aivan nuolihyllyltä, jos sitä katsoo sivusta. Sen tarkoitus oli estää onnettomuus, jossa nuoli oli aavistuksen liian lyhyt vetopituuteen nähden. Jos nuolta veti liian pitkälle, se lipsahti vatsan puolelle ja laukaisu siinä tilanteessa olisi voinut johtaa onnettomuuteen.
Yksi syy mahdollisimman lyhyisiin nuoliin oli hyvin pitkät, 60-100 jaardia, ammuntamatkat. Lyhyellä ja kevyellä nuolella sekä ala-ankkurilla, nuolen kärjellä pysyi tähtäämään keskelle maalia kaukaakin, mikä oli siis toivottavaa. Primitiivijousimetsästäjällä oli aivan eri prioriteetit, joten nuolen pituudella suhteessa vetopituuteen ei ollut sinänsä mitään merkitystä.
Minä olen tehnyt nuolistani aina määrämittaisia 28 tuuman vedolleni. En luota tekniikkani vakauteen vedon suhteen niin paljoa, että uskoisin osuvani ylipitkillä sitäkään vähää kuin määrämittaisilla… Lyhyemmän vetopituuden jousilleni on sitten omat nuolensa, pääosin 22-tuumaiset.
Jos teen jousen jollekulle muulle kuin itselleni, annan mukaan ehdottomasti määrämittaiset nuolet turvallisuussyistä.
Olen käyttänyt 20 - 36-tuumaisia nuolia vuosien varrella ja testannut vetopituuteen katkaistuja ja vetoa pidempiä nuolia metsästysmatkoilla myös rinta rinnan. Johtopäätökseni on, että lyhyillä vedoilla vetoa pidemmät nuolet ova raa’asti tarkempia kuin vetopituuteen katkaistut nuolet. Pitkän nuolen “ylimeno” linjaa laukauksen sivusuunnan tarkasti ja supistaa myös korovirhettä tehokkaasti. Vähän pitkinkin hampain käytän siksi taas nykyään vetoa pidempiä nuolia.
Lyhyisiin nuoliin löytyy helpommin materiaaleja ja / tai laadukkaampia materiaaleja kuin pitkiin nuoliin ja niitä on tosi kätevä kantaa maastossa näppärän kokoisessa viinessä. Vaan ei auta: kasat ovat pienempiä ja osumaprosentti isompi, kun nuoli on suunnilleen kämmenenleveyden verran vetoa pidempi. Vielä pidempi olisi vielä parempi, mutta nuolimatskujen, nuolten kuljetettavuuden ja pohjoisten nuolimateriaalien massan valossa käytän tuollaista kompromissia. Pohjois-Amerikan länsirannikolla, missä ammuttiin aika lailla nykysuomalaisten pusikoiden kaltaisissa ympäristöissä riistaa sorsista peuroihin kuten meillä, varhaiskantaiset nuolet olivat tavallisesti lähes 50 % vetoa pidempiä.
