Ei pidä paikkaansa, Taihki hyvä. Heität jälleen ikävä kyllä täyttä tuubaa toteamuslauseissa, vaikka sinulla on nähtävästi vain virheellinen, äärimmäisen pintapuolinen ja sen lisäksi vanhentunut käsitys ajasta ja paikasta, jota tutkin aikoinaan ammatikseni. Mulla on huomisillalla deadline massiivisen tutkimusraportin kanssa, joten avaudun tässä ajassa ja paikassa vain pikaisesti.
Jääkauden jälkeen ilmastonmuutos oli sekä äärimmäisen voimakasta että nopeaa. Katoavan mannerjäätikön vaikutuksesta Suomen alueella alueelliset erot olivat lisäksi huomattavan suuret. Idässä ja kaakossa oltiin koko ajan reippaasti länttä, saati luodetta, edempänä.
Jousten ja nuolten valmistuksen ja käytön kannalta olennaista on, että myös ihmiset asuttivat Suomen idästä ja kaakosta käsin, juuri sieltä, missä metsien kehitys oli pisimmällä. Ajoitukset osoittavat niin ikään, että Suomen alueelle siirryttiin vasta, kun postglasiaalinen arotundratyyppinen ympäristö oli vaihtunut avoimeen sekametsätyyppiin; ei oltu koivuvesaikossa vaan koivuvaltaisissa sekametsissä. Vanhimpien asuinpaikkojen ajoitus Suomessa osuu haarukkaan 9200 - 8600 calBC eli söpösti tuohon mainitsemaani pyöristykseen 11 000 vuotta sitten.
Koivu oli preboreaalisessa ympäristössä valtapuu, mutta ei alkuunkaan ainoa puu, eikä liioin ensimmäinen puu. Pajut ja kataja tulivat ensin, sitten koivut, pihlaja, haapa. Myös mäntyä kasvoi harvakseltaan. Se yleistyi enimmässä osassa Suomea vasta myöhemmin, mutta nyt ei puhuta siitä.
Esimerkiksi Laatokan Karjalassa mänty oli valtapuu jo 11 000 vuotta sitten. Keskisellä Kannaksella kasvoi samaan aikaan koivu-kuusi-mänty-sekametsiä. Aineellisia todisteita tästä on myös kivikauden ihmisten keskuudesta: Antrean verkkolöydön (10700 - 10 000 v.sitten) verkonkohot on tehty sylinpaksuisten ikihonkien kilpikaarnasta.
11 000 vuotta sitten esimerkiksi Ilomantsin Parkunsuon ympäristössä kasvoi puuvartisista koivuja, pajuja ja haapaa.
Hartolassa, 300 kilometriä länteen Ilomantsista, kasvoi mäntyä harvakseltaan jo 10 700 vuotta sitten.
Yo. data ja paljon muuta löytyy paleoekologisista artikkeleista, joita metsästin ja kahlasin 2010-luvulla läpi määrättömien tuntien ajan yliopistollisissa kirjastoissa. Kuten tiedät, tieto on tässäkin tapauksessa pieninä murusina sadoissa epämääräisissä ja erimaalaisissa julkaisusarjoissa. Jopa alan ammattilaiset kyselevät seminaarien kahvitauoilla toisiltaan, että mistä löytyisi.
Esittämäsi toteamuslauseet:
-11 000 vuotta sitten ei ollut kuin koivun vesoja
-mänty oli juuri saapumassa
-meni kauan ennen kuin lehtipuita muutti pohjoiseen
voidaan todeta tyyten virheellisiksi.
), sen sijaan näitä erilaisia tuomipihlajia on koristeina ja marjapuina siellä sun täällä.
