Nuolien viritys ja kahvan leveys

Tarvitseeko leveäkahvainen jousi notkeammat nuolet kuin kapeakahvainen?
  • kyllä
  • ei
  • en tiedä

0 äänestäjää

Yksi hyvin yleinen väittämä on, että leveäkahvainen jousi tarvitsee notkeammat nuolet kuin kapeakahvainen. Miten on, jos verrataan kahta identtistä jousta, jossa toisessa on leveä kahva ja toisessa kapea kahva, niin millaiset nuolet tarvitaan? Ja miksi? Miksi leveäkahvainen jousi tarvitsisi notkeammat nuolet kuin kapeakahvainen? Tai toisinpäin?

Edit: Niin ja saa kommentoida, että perustuuko tieto tai näkemys luuloon, luettuun tietoon vai testattuun tietoon.

Kyllä, varsinkin jos tehdään vetopituuden mittaisia nuolia, eli sellaisia, joiden kärki (kärjen takareuna) tulee vedossa selän tasalle.

Ei varmaan notkeammat mutta oikea spine on tärkeämpi leveässä kahvassa. Kapealla ei oo niin tarkkaa. Ihan mutulla heitin.

Edit: jännelinja on se joka ratkaisee. Laita nuoli jänteelle jännittämättä. Mitä enemmän kärki sojottaa jousikäden puolelle sitä tärkeämpi oikea spine on. Jos jännelinja ei kulje kahvan keskellä vaan enempi jousikäden puolella niin kahvan ohitus laukaisussa on helpompaa ja spinen merkitys pienempi. Mutua edelleen.

Ensin tekee mieli määritellä, mikä on leveäkahvainen jousi.

Baker oli kavennettukahvaisten jousten fani, sillä tavallisista puulajeista ei voi tehdä kapeita jousia, jotka vetävät 50 paunaa normaalilla vetosuhteella ja pysyvät vähäsettisinä. Samaan aikaan Baker oli sitä mieltä, että on ehdottomasti parempi, jos jousen kahva on matala ja työskentelee osansa. Niinpä Bakerin jousissa esiintyi jopa 38 mm leveitä kahvoja.

Kapeimmat varhaiskantaiset läpitaipuvat puujouset, joissa kahva on levein osa jousta, ovat luokkaa 20 mm leveitä.

Itse teen läpitaipuvien jousteni kädensijoista 30 mm leveitä ennen kaikkea siksi, että yhtään kapeampi tai leveämpi kädensija ei sovi käteeni täydellisesti, ja siksi, että kapea jousi ei tule tähtäyskuvan tielle, mutta ajatus on myös, että 30 mm leveä nuolipassi antaa armoa nuolivalinnoissa verrattuna vaikkapa bakeriaaniseen 38-milliseen kahvaan.

En ole testannut tuota kontrolloidusti, mutta muistan kyllä hyvin, että kun tein joitain 38 mm leveitä läpitaipuvia jousia 90-luvulla, tavanomaista muistuttavillekaan nuolille oli mahdottomuus lähteä jousesta puhtaasti. Piti aboilla loppuun asti, eli venyttää nuolivarsia vaaksalla, jotta päästiin toimivalle alueelle.

Noin kolme senttisiä minunkin kankeni ovat kahvan reunoissa ja siihen kahvanahka päälle. Enkkutyylisissä lonkkareissahan se on jopa sikäläisen liiton sääntökin, jotta kahvan kohdalla kepin pitää olla leveimmillään. Tuo vain tuntuu omaan käteen sopivimmalta. Ne muutamat kesymmät jouset, jotka viime aikoina tein olivat n. 28 mm leveitä kahvan tienoilta. Olisi muuten lavat menneet liian littanoiksi, jos leveämpiä olisin tehnyt.

Sillä ei ole merkitystä. Olennainen kysymys on se, että tarvitseeko leveäkahvaisempi jousi erilaiset nuolet verrattuna muutoin täysin identtiseen mutta kapeampikahvaiseen jouseen? Eli onko kahvan leveyden ja optimaalisen nuolen jäykkyyden välillä korrelaatio?

Monesti saa lukea ties mistä, että leveäkahvainen jousi tarvitsee notkeamman nuolen, koska sen pitää “kiertää” enemmän kahvaa kuin vaikkapa ikkunaleikkauksellinen jousi. Samoin sanotaan, että ikkunaleikkauksellisella (kapeakahvaisella) jousella voi ampua laajemman skaalan jäykkyyksillä.

Tämä oli hyvä huomio! Pitää selvittää…

Hyvä huomio tosiaan!
Nuolihan näyttää jänteeltä irrotessaan aivan eri suuntaan kuin tähdätessä.
Jännekorkeudella taitaa myös olla tekemistä asian kanssa.

Jännelinjasta, voidaan sittenkin unohtaa. Sehän vaikuttaa lähinnä kahvan teholliseen leveyteen. Jos jännelinja kulkee enemmän jousikäden puolella, niin kahva on ikään kuin se olisi todellista kapeampi ja päinvastoin.

Oikea vastaus alun kysymykseen on “ei”. Tarvittavan nuolen nuolivarren jäykkyys ei riipu jousen kahvan leveydestä. Leveäkahvainen jousi ei tarvitse notkeampaa nuolta.

Ensinnäkin, nuolen ei tarvitse “kiertää” jousen kahvaa, vaan nuoli lentää oikein viritettynä täsmälleen siihen suuntaan, mihin se osoitti täydessä vedossa, riippumatta kahvan leveydestä.

Olen testannut nyt useamman kerran yhdellä melko kapeakahvaisella jousella erilaisia nuolia, sulitettuna ja sulattomana. Vetopituuden mittaisina sulitetut ja sulittamattomat (46–50#) osuivat samaan nippuun noin 15 metriltä. Hieman notkeammat (40–42#) verrokit erottuivat selvästi joukosta. Sen jälkeen teippasin kahvan kylkeen 10 millimetriä paksun palikan, jolloin kahvan leveyteen tuli ikään kuin 20 millimetriä lisää leveyttä, palikka kun oli vain toisella puolella. Sitten samat nuolet tauluun ja – yllätys yllätys – nuolet käyttäytyivät samalla tavalla! Sulitetut ja sulattomat (46–50#) samaan nippuun ja hieman notkeammat (40–42#) osuivat selvästi oikealle, aivan kuten kapeallakin kahvalla. Ei niin mitään eroa.

Jänneväli noin 160 millimetriä. Jänneväli on tosiaan olennainen ihan yleisen virityksen kannalta. Matalalla jännevälillä (noin 130 millimetriä) nuolet käyttäytyivät jäykkyyden puolesta samoin mutta kapealla kahvalla oli helpompi saada hyvä laukaisu. Leveällä kahvalla kaikki nuolet kolisivat kahvaan, ellei sitten ollut poikkeuksellinen laukaisu.

Viritystestailut jatkuvat. Pitkällä nuolella saa mitä luultavimmin kompensoitua matalaa jänneväliä ja leveää kahvaa. Mutta vielä on epäselvää, että kuinka paljon mikäkin muuttuja lopulta vaikuttaa.

4 tykkäystä

Kahvan ohitus perustuu nuolen nurjahtamiseen ja sitä seuraavaan vapaaseen värähtelyyn. Kahvan leveys ei ole tässä muussa roolissa kuin että jos se on liian leveä niin nuoli ei värähtele ohi siitä vaan kolahtaa. Siinä alkunurjahduksessa jänteestä irtoaminen on kriittinen kohta sen jälkeen vaikuttaa vain nuolen spine.

Olen ymmärtänyt asian niin päin, että kapeammalla kahvalla tai peräti ikkunaleikkauksella voi ampua jäykempiä nuolia kuin leveäkahvaisella jousella, koska nuolen ei tarvitse taipua niin paljon.
Voisiko olla niin että nuolesi olivat jäykkyydeltään alunperinkin sopivia leveälle kahvalle? Tokihan niiden pitäisi sitten toimia kapeammassakin.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Mitä olen ikkunaleikkauksellisella kuitujousella ampunut sulattoman testiä, niin hyvin kapea on se jäykkyysalue, jolla sulattomat nuolet toimivat hyvin. Kyse on ennemminkin herkkyydestä laukaisutekniikalle. Kapeampi kahva (tai suurempi jänneväli) → vähemmän herkkä jousi laukaisutekniikan kannalta.

Ilmeisesti laukaisutekniikalla on melkoinen merkitys. Jos on täysi ikkunaleikkaus ja niin jäykät nuolet etteivät ollenkaan nurjahda niin aivan suoralla laukaisulla niiden pitäisi lentää hyvin, jos ei niin syytä laukaisua. :grinning:

Pieni pohdintatehtävä vielä: Mitä tapahtuu, jos kahva on hyvin leveä, vaikkapa 30 senttimetriä? Niin, että jännekorkeudella ollessaan nuoli osoittaa 45 asteen kulmassa sivulle? Jousen kahva aiheuttaa nuoleen jonkinlaisen voiman sivusuuntaisen komponentin – jänteen voimahan suuntautuu suoraan eteenpäin. Mutta mitä silloin todella tapahtuu ja miten siihen voi vaikuttaa nuolen kannalta? Sama ilmiö tapahtuu tietenkin kapealla kahvalla mutta se on vain hyvin paljon pienempi. Itse en tiedä vastausta…

Minusta on aika iso mahdollisuus, että nuoli katkeaa kahvaa vasten taivutettuna.