Nuolien vaakunointi (cresting)

Tulipa innoitus tehdä vaakunointi nuoliin kunnolla kun näki noita vanhoja taulunuolia. Tein tuommoisen nopean pyöritysjigin ja rupesin katsomaan maaleja.
Tarkoitus olisi myös maalin päälle sulittaa. Kokemus kuitenkin kertoo että jotkut maalit ei pysy niin tiukassa että kestäisivät sulituksen tuomaa rasitusta, vaan pettävät tästä maalipinnasta. Youtubessa joitain kommenteja luin missä suositellaan emalimaaleja.
Onko muilla kokemusta? Mikä maali+ liimakombo toimii varmasti? Entäpä sitten lakkaa päälle?
VID-20201005-195301

3 tykkäystä

Vallejon maaleja olen käyttänyt. Sävyjä löytyy valtavasti ja ovat laadukkaita, järkevän hintaisiakin vielä. Voi vetää niin vesiohenteista kuin öljylakkaakin päälle. Maalin päälle kannattaa siis aina laittaa lakka. Varmaan mikä tahansa pienoismallimaali toimii.

Hanki parhaimmat pensselit. Ja nuolen pitää olla täydellisen suora, muuten ei tule siistiä jälkeä.

1 tykkäys

Hienoa, no tuommoisia pienoismallimaaleja multa löytyykin. Ja tosiaan vaikka vernissa päälle? Pääseepä heti testaamaan.

Joku on saattanut selvittää oliko nuolien merkkaamisessa joku logiikka, jota seurattiin kun merkkiä valittiin vai tekikö jokainen mieleisensä? Nyt lähinnä ajattelen Englantia ja pitkäjousen valtakautta. Muutkin tiedot kyllä kelpaa.

1 tykkäys

Niin mikä vuosisata? Tai tuhat? :smiley:

Sota-ajan välineistössä olen nähnyt maalauksissa sulkia joissa merkattiin raidalla omat nuolet. Siis tuolla lailla liimaamalla toista sulkaa pieni pala, kuten olen omiini tehnyt.
Sitten taas varren maalaaminen on viktoriaanisen ajan tai vasta 1900-luvun vaihteen touhuja. Toki tulkintaa haittaa se että yhtään sulitusta tai maalattua vartta ei ole löytynyt, ellei siis juuri oteta huomioon näitä 150-200v vanhoja tauluvälineitä. Näin olen ymmärtänyt.

Nuolien vaakunointi, tai pikemminkin koristelu erilaisin kuvioin tai renkain, on vanha tapa, jota on käytetty eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Papu-Uusi Guineassanuolia koristeltiin hyvinkin monimutkaisin kuvioin. Pohjois-Amerikassa käytettiin erilaisia koristerenkaita. Samoin Lähi-idän nuolissa saattoi olla taidokkaita koristekuvioita. Esimerkiksi Syyrian Damaskoksesta on löydetty 1400-luvun loppuun ajoitettuja nuolenosia, jotka on koristeltu erivärisin koristerenkain, hyvin samankaltaisesti kuin englantilaiset tauluammuntanuolet (Nicolle 2017).

Termi “cresting”, jonka suomennokseksi sopii hyvin vaakunointi, tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa. Ilmeisesti kirjallisuudessa sitä käytti esimmäisen kerran Arthur Lambert (1929, 108). Ajatuksena oli nimenomaan omien nuolien yksilöinti aikana, jolloin nuolet olivat muutoin hyvin saman näköisiä. Nuolien vaakunointi alkoi jo 1700-luvulla – esimerkiksi englantilaisen Woodmen of Arden -järjestön jäsenet koristelivat nuolensa oman sukunsa heraldisilla kuvioilla tai väreillä. Mikäli suvulla ei ollut tunnuksia, niin nuolet koristeltiin erivärisillä renkailla (Hansard 1841, 286). Ja Thomas Waring (1824, 29) totesi, että jokaisen ampujan pitäisi merkitä nuolensa omalla, henkilökohtaisella merkillä, jotta nuoli erottuisi muiden ampujien nuolista.

Mitkäs ovat Jeren suvun heraldiset värit? Jos ei löydy heraldisia tunnuksia, niin nyt on hyvä hetki luoda sellaiset! Ja nyt kun asia tuli mainittua, niin enpä ole omiin nuoliinkaan mitään omaa tunnusta luonut. Pitäisipä itse asiassa kehitellä joku oma vaakunointi, jolla voisi koristella kaikki kisanuolet.

Edit:
Tässä vielä linkki Nicollen todella hienoon julkaisuun, kun ei ole onneksi maksumuurin takana:

https://www.cairn.info/revue-bulletin-d-etudes-orientales-2017-1-page-247.htm#

2 tykkäystä

Petrahan tota vaakunointia on harrastanut. Taidokkaita kettunuolia.

1 tykkäys

Ei tullut nyt suvun värein, liekkö edes semmoisia. Lakkasin eilen ja sulitus huomenna.
Kopioin noita vanhoja nuolia, värit vaan on vähän tummemmat ja mustiin viivoihin ei ollut sopivaa pensseliä vaikka jopa mäyränkarvapartasudistani nipsasin karvoja joista yritin tehdä. Ei onnistunut. :smiley:

1 tykkäys

Olinkin lähes varma, että joku tietää jotain. Silti olen hieman hämmästynyt, että Agincourtissa eivät jousimiehet merkanneet nuoliaan, jota olisivat tietäneet kuka tappoi kenet. Toisaalta saivat kunkulta nuolet, joten ehkei siihen ollut aina aikaa tai tilaisuutta, varsinkaan täydennysnuoliin. Koti Enkuissa hirvet taasen taisivat kuulua myös kaikki kunkulle, joten niitä metsästettäessä ei ollut hyvä merkata nuoliaan.

1 tykkäys

Tässä just leikkaan nuolien sulitukset uusiks kun leikkaus oli mitä oli. Azincourtista ei taida olla löytynyt kuin nuolen lärkiä ehjänä. Nää nuolet on ammuttu Azincourtissa 2015 paviiniin (iso kilpi) korjaa Mikke jos väärin. Oli 600-vuotis juhlat siellä. Merkkauksesta hyvin vähän tietoa silkkilankahan on ollut nyörityksessä.

Nuolet tuli valmiiksi. 440 grainia, 70mm sulitus ja valkotammifootit. Hyvin osui 60 jaardilta 48# vedolla.


5 tykkäystä