Mosobambu-Purppurasydän-Osageappelsiini ELB

Piti aloittaa taas, vaikka ei tarvitsisi. Otsikon materiaalit ja itselle tarkoitus, jos vaikka onnistuisi nyt se liki paras jousi. Viimeinen säle Nanookin maahantuomaa purppuraa menee tähän ja jätin sen nyt tavallista paksummaksi, karvan vaille 7 mm. Saa nähdä, mikä vaikutus on kokonaisuudessa. Bambu on niitä Belgiasta saamiani joululahjoja ja osage täyspitkä unkarilainen. Huomena liimaus, kun alkoi jo laiskottamaan.

Paketissa. Painoin ihan hipun verran lapojen päitä vastakaarelle, jos vaikka vähän lisää sähäkkyyttä tulisi heittoon.

Aihio vapautettu pinteestä sekä raakamuotoiltu raspauskuntoon.


Raspailu aloitettu ja keppi taipui sen verran, että sai vesipuhvelinsarvea päihinsä.


Kahvan kohdalla vahvikesäleen liimaus petti; aukesi alalavan puolelta. Uusi palikka liimattu ja täytyy sitä kikka kolmosella vahvistaa ennen taivuttelua, jahka saan sen alustavasti muotoiltua. Kuvaa myöhemmin.

1 tykkäys

Näin paikkasin irronneen kahvapaksunnoksen. Löytyi sopiva palanen osagea, vaaleampaa pintapuuta, jonka ensin liimasin paikoilleen. Sitten muotoilin kahva-alueen uudestaan ja tökkäsin päihin kartioterällä reiät, joihin veistelin tapit jarruttamaan jousen taipumisen tuottamaa rasitusta liimasaumalle. Tuntuu toimivan, koska ei ainakaan vielä ole taivutellessa ja testiammunnassa korkannut auki mistään.


1 tykkäys

Jousi on nyt valmis TruOil-käsittelyyn, jahka kotiudutaan mökiltä. Testilaakit ammuttu ja hyvin näyttää pitävän lavoissa pienen vastakaaren lepotilassa; kts. eka ja vika kuva ennen ja jälkeen testauksen. Mittari näytti testiammunnan jälkeen 77 lbs @ 28” ja pituutta 69,9” ntn. Toistaiseksi siis olen tyytyväinen.




Pieni lisäkommentti: Omaan silmäänkin näyttää, että keppi taipuisi liikaa kahvan läheltä, mutta se lienee illuusio, koska lapojen päissä oleva vastakäyryys oikenee vähän vedossa. Aiemmissa jousissa olen lisäksi havainnut sen, että ne tuppaavat ottamaan settiä enemmän juuri lapojen keskivaiheilla, joten nyt koetin jättää sille alueelle hiukan enemmän puuta ja jäykkyyttä. ”Saapas näkee”, kuinka täämöinen tilleröinti toimii. Testinuolet ainakin lähti vihaisesti.

Esan tilleröinti on aina priimaa mutta nyt pitää sanoa, että oikea lapa taipuu liikaa kahvan läheltä. Ei saranaa sentään mutta liikaa taipuva kohta. Toivotaan, että kestää.

Arvasin, että siihen kiinnitetään huomiota ja kirjailin kommentin, mutta jonkin teknisen ongemlman vuoksi se ei tullut näkyviin heti; siksi ne x:t aiemmin. Nyt kommentti ennen Tuomon viestiä tuli lukukelpoisena läpi.

Mun silmään myös näyttää vähän pahalta kahvan syrjä. Toisinaan jouset kestää jotain hetken yllättävän hyvin kunnes…

Tuo refleksimuoto on paras ja ainoa mitä käytän omissa jousissa. Ja jäähän sitä refleksiä sitten. Kärjet saisi sulla silti taipua enemmän, ne kestää kyllä rasitusta.

No, onhan jousessa vielä varaa, kun tavoite oli seiskavitonen. Huomena, kun viimeistelen nuolen iskulevyn, kraapaisen muutaman kerran siklillä ja hiomapaperilla lapoja.

Poikien kommentointi maksoi kolme paunaa. Sen verran vetovastus keveni, kun hiukan parantelin taipumaa. Ei se vieläkään ihanteellinen ole, mutta parempi kuin aiemmin (en ottanut uutta vetokuvaa vielä).

Kyllähän siitä ihan kelvollinen lopulta tuli. Vielä oma jänne viriteltävä; unohtui kotiin venymään 60 kg lyijymöykkyyn sidottuna.

Ammunnan jälkeen ihan hyvin piti muotonsa:





3 tykkäystä


1 tykkäys

Näyttää aikalailla samanlaiselta tillerimuodolta kuin aikaisemmatkin jouset. Eli kärkitaipuvuutta on enemmän kun ottaa refleksin paikan huomioon.
Ihan hyvä mun mielestä! Itse en tykkää lapojen sisäosia rasittaa kun tulee niin kovia myötäkäyryyksiä helposti.

Tuutko vanhalinnaan tuolla kisaamaan?

Taitaa olla niin, jos jossain kisaan viikonloppuna, niin Tammisaaressa Pasin kaverina. On jotenkin Rollon jälkeen ollut ”kisakrapulaa”… Rixun iltakisa oli pakko ampua (ja tulihan sieltä pari SE-merkintää). Täytyy nyt miettiä viikonlopun yli, mitä tehdä…