Tulipa tossa eilen katkasitua yksi pellava jänne 70lb jousesta toisen nokin kohdilta. Eipä täsä kohtaa mitää kummallista ollut käynyt joten päöä tin purkaa ja ottaa jänteen johonkin toiseen käyttöö. noh… Kun nyt tuossa sain keskisidokesidoksen auki ja aloin rullaaman jännettä auki niin huomasin että nokkipunoksen alla olevista jänteista oli joku neljäsosa jo valmiiksi poikki.
Elikkä kulutusta jo likimain parintuhannen verran kestänyt jänne oli keskipunoksenkin alta jo miltein poikki.
Kai siitä punoksesta oli kuitenkin jotain hyötyä ollut kun noinkin hyvin piti jänteen kasassa tai sitten tuo jäljellä ollut jänne määrä oli erikois hyvää kamaa…?
Noh. Enimmäkseen epäilen, että punoessa on jäänyt toisen puolen langoista osa vähän löysälle ja sitten on vain napsunut poikki ja ilmeisesti nuo jäljellä olleet langat oli sitten ihan tarpeeksi pitämää muitakin kuituja kasassa. Ei täs sit muuta kun uutta tekemään.
Ihan kiva kasa tuota rikkinäistä lankaa irti lähtikin. Pahus vaan kun en huomannut ottaa alkuperäisestä jänteestä puksuus lukemaa talteen vertailun vuoksi.
Mitä nää painaa nää sun jänteet Mikke? Paljon on 50# lonkkarin jänteellä painoa?
Pitäis täydentää pellavavarastoa ja olisi houkutteleva tilata suomesta tuo kilon kerä, eikä ruveta abbeyenglandista tilaamaan bockensia varsinkin kun taas on ongelmaa kirjautua sisään koko hiton sivustolle…
Bockens-aivina (Nel 16) oli ainakin aika huonoa tavaraa. Lujuus vähän yli puolet parhaimmista pellavista. Noissa on aika paljon eroja ja hyvät löytyvät vain kokeilemalla.
Riippuu myös jousen pituudesta. 150cm jousen jänne vastaan 180cm lonkkarin jänne on jo monin kerroin painavampi. En tiedä mihin tuo kyseinen jänne meni vai heitinkö pois vai oliko jonkun ostojousen mukana…
Mittasin nyt kaksi jousta joissa on pellavat (168 vaanhtera 47lb 27vedolla ja 165cm pähkinä jossa 62lb 27 vedolla)
Vaahterassa 6g jänne (10 säijettä + 15cm ylimääräinen häntä silmukassa) ja pähkinässä 10g jänne (20 säijettä). Vahan määrä oli pähkinässä isompi sormituntumalla.
Tulipa mieleen että yhdessä vaiheessa ammuin 50 paunasella ja 10 säikeellä, nykysin saman jäykkysissä jousissa käytän 14 säiettä, eli 40% enemmän. Nyt kestää 1000 laukauksen sijaan reilut 3000. Ihan mukava kun voi ajan käyttää ampumiseen jänteiden pyörittelyn sijaan…
Reinikainen, oliko tämä kyseinen aloitusviestin mukainen jänne siis punottu (kierretty) käsijousien tyyliin? Jos kerta 2000-kertaa kestää noin hyvin, kiertämätön pellavajänne voi olla kyllä yllättävän pitkäikäinenkin, tämän takia vissiin esimerkiksi varsijousiin suositellaan kiertämättömiä jänteitä.
2000 laukausta on tosi vähän. 10 tonniin kun päästään niin pitäisi puhua normista.
Tuo oli vaan joku silmätkiinnin punottu missä langat eivät ole olleet ihan tasan vaan muuttama on ollut uuremmalla rasitteella ja siksi menivät poikki.
“kiertämätön pellavajänne voi olla kyllä yllättävän pitkäikäinenkin” en usko, että tämä on sinun omia havaintojasi ja en nyt ymmärrä miten varsijouset taas tähän liittyi.
Kierteettömyys varsissa on monenkin syyn takana. Suurin syy on kierteisen jänteen venymä. Jos on kierretty niin jänne on kuin tiukka kierrejousi. Venyy paineen alla ja palautuu takaisin möttiinsä kun otetaan pois jänteeltä. Kuminauha efekti. Syö tehoa ja kantamaa.
Kierrettä on käytetty pääsääntöisesti silmukoiden lähellä. Ei itse jännite alueella.
Suorat kuidut kuluttavat itsensa helpommin rikki kuin kierretyt. Kyse on vain tasapainon löytämisestä kierteiden välillä.
Tämä viestiketju tietenkin pellavalle, mutta nyt kun vielä saataisiin evidenssiä hamppujänteen kestävyydestä liittyen kierteisyyteen/kierteettömyyteen niin voitaisiin sanoa saattaisiko mahdollinen kierteisyys liittyä hamppujänteeseen.
Pellavaa kun on niin monenlaista nykyään niin kuin on hamppukin. Veikkaan entisaikojen varsijousimestareiden olleen melkoisia velhoja mitä tulee jänteen kestävyyteen -tai sitten ei - kyseessä onkin vain veikkaus. Joka tapauksessa fakta on että isot paunat vaativat jänteeltä kestävyyttä.
Kuitunipun lujuudesta: On hyvin vaikea saada kaikkien yhdensuuntaisten ohuiden kuitujen kireyttä samaksi, joka on edellytys max lujuudelle. Erilaisia tapoja ongelman ratkaisuun on keksitty: kierretään pieni määrä kuituja langaksi ja näitä lankoja sitten kerrataan tarpeellinen määrä. Kierre aiheuttaa kitkan kautta jännitysten siirtymistä tiukoista kuiduista löysempiin, jos tätä siirtymistä halutaan tehostaa niin lankaan voidaan lisätä liimaa, joka auttaa tasaamaa jännityksiä vielä kierrettä tehokkaammin. Esim. tervaa tai kovettuvaa kasviöljyä.
Kierre pienentää langan lujuutta koska kuidut ovat vinossa vedon suuntaan nähden, liimattu lanka voidaan kiertää harvemmin, jolloin lujuus kasvaa.
Kierre pinentää langan jäykkyyttä vielä enemmän kuin lujuutta eli siinäkin mielessä liimaus kannattaa koska voidaan käyttää harvempaa kierrettä.
