Eilen, sunnuntaina, ampuiltiin uffaffaa 60-nuolen SM:t Riihimäellä liki 80 jousen voimin. HB-ampujia oli mukana kaikkiaan kuusi, Jani, Pasi, Tuomo ja minä yleisessä (kaikki RiJo:laisia) sekä Heikki ja Eero veteraaneissa. Minä onnistuin pitämään SM:n (= Suomen ja Seuran Mestaruus) kaameasta jousikäden vatkaamisesta huolimatta surkealla 219 pisteellä. Juha Juvani videoi vispausta ja nimesi sen osuvasti puurokauhatekniikaksi; täytyy yrittää korjata ennen Kentin reissua. Annoin siis löysää kavereille, mutta eivät osanneet kelata sitä sisään. Jani, välillä käytyään kärjessä, jäi lopulta parikymmentä pinnaa ja kakkoseksi, Tuomo sai pronssin ja Pasi jätettiin neloseksi. Eero vei V-luokassa kullan Mikkelin suunnalle ja Heikki hopeoitiin. Tiinakin pääsi kuvaan, mutta vain toimitsijan roolissa.
Onnea mitalisteille! Kuulemma ei kovaa pisteiloittelua ollut joo. Nyt voittekin alkaa ressaamaan hirmuisesti Kenttiä varten, ettei vaan jää päälle…! 
Puurokauhatekniikan korjausliike aloitettu rauhoittamalla vetoa ja aavistuksen laukausta pidentämällä. Tuntui helpolta ampua ja ilman lämppäreitä 248 vain muutamalla heittolaukauksella varsinkin alatauluun ampuessa. Tuosta on hyvä jatkaa.
Kyllä ihmisellä pitää olla ainakin yksi lussu ja hyvin sisäänajettu jousi. Nytkin pääsi ampumaan yllättävän inspiraation iskiessä vaikka kaikki ns. kunnon jouset oli liian liian kosteita tai kuivia. Settiä on tässä niin paljon, etten häiritse yöunianne lepokuvalla, mutta ei haitannut hauskanpitoa tippaakaan.
Nyt on Ivalon jousiskene tarkastettu, sisäreenien osalta. Laitin poikakin on täällä kuulemma käynyt joskus ampumassa, siinäpä olisi mielenkiintoinen tuttavuus.
Tein mukautuvan työstöaseman esim korjaustöihin. Helposti sovellettavissa kaikenlaisille ja kokoisille kielisoittimille. Teen huomenna puristinpalikat erityisesti kitaroita varten. Puristispalat suojattu korkilla.
Hetkinen, Ivalossako on sisärata? Oon luullu että Rovaniemellä on ainoa sisärata koko Lapissa.
Joo. Vanhalla urheilutalolla nuo treenaa, hyvin yksinkertainen homma. Kesäisin vanhan koulun jollain kentällä. Maastoammuntaa ei kuulemma oikein kukaan täällä harrasta.
Sodankylässäkin ampuivat urheilutalolla aikanaan 2015-2016, en tiiä nykytilanteesta.
Eilen iltapäivällä kolmen jälkeen toinen yritys puurokauhatekniikan kesyttämiseksi. Nyt alle 6-7 lämppärikierrosta vähän alkuun vatkatenkin ja sitten kirjaamaan numeroita. Nyt onnistui alataulu mukavasti, kaikki sarjat 2-alkuisia ja 126. Ylätaulussa alkuun vähän hankaluuksia, mutta nelossarja 24 ja yhteensä 120, joten yhteistulos 246. Mukavinta oli huomata, ettei yhtään kakkosta koko kierroksella. Kyllä se tästä, mutta keskittyä pitää joka vetoon huolella.
247 tänään SM-kisojen jälkeen kolmannella harjoituksella, seassa yksi 16 pinnan sarja. Puuron vatkaus näyttää vähenevän, mutta tarkkana sen kanssa pitää olla.
Asiasta toiseen: Onko kukaan lähdössä Flint-SM:iin Loimaalle 4.2.? Teuvan 120 nuolta 29.1. jätän itse väliin.
Mökkiviikonlopun ja ammuntatauon jälkeen pääsin nyt maanantai-iltapäivällä vetäisemään neljännen harjoituksen surkean SM-kisaesityksen jälkeen. Alkaa puurokauhatekniikka rauhoittumaan ja tuloksena harjoitusennätys ja uusi kymmenluku: 261. Lisää nettikisaketjussa.
Belgian kaverin lupaama joululahjapaketti saapui, eikä huolinut edes rahtiin osallistumista. Kolme mosoa, yksi madakea ja kapein tonkinia. Täytyypä Kentin reissun jälkeen pistää nuo kovemmat bambut pariin aihioon, jos vaikka kesällä Ounasvaaralle.
Laitapa parempia kuvia ja mittoja! Hyvältä nimittäin näyttää.
Koetan tutkia paremmin tänään.
Pohdiskelen tuoreen vaahteran lohkomista.
Säteen suuntaan on helppo lohkoa neljään osaan, mutta tuo tangentiaalinen suunta arveluttaa.
Lohkeaako hajaputkiloinen vaahtera siististi lustoja pitkin?
Vai tuleeko polttopuita?
Olet varmasti kuullut sanonnan siitä, millainen loppu ahneella on? Tyytyisin neljään hyvään aihioon. Päädyt kuitenkin lopulta jousentekijän klassiseen ongelmaan: Aloittelijalla ei ole riittävästi jousipuuta, kokeneella tekijällä ei ole riittävästi tilaa jousipuun säilyttämiseksi. Uutta puuta löytyy aina.
Tuo vaahtera näyttää oikein hyvältä ja ottaisin siitä tosiaan neljä hyvää aihiota. Vaahtera halkeaa melko helposti mutta tosiaan tuosta tangentiaalisen suunnan halkeavuudesta en tiedä, ei ole kokemusta, kun ei ole ollut tarvetta halkaista. Muiden puiden halkaisukokemuksen perusteella sanoisin, että suunnalla ei ole mitään väliä – halkeaa ihan yhtä hyvin mihin tahansa suuntaan, ellei välissä ole oksia tai muita ongelmakohtia.
Tuomo kyseli kuvia ja mittoja joululahjabambuistani:
Pituutta kaikilla 2 m.
Tonkin sahattu n. 3 cm leveäksi ja hieman mutkitellen, joten tarkkana täytyy olla kun sovittelee aihion selkään. Piiska siitä tullee, eli aika kaponen jousi täytynee tehdä ja ehkä vähän lyhyempi, vaikkapa 68-69". Tonkinista saa selän niin, että yksi solmu kahvan alla ja yksi keskellä kumpaakin lapaa (jos sovittelu muuten onnistuu.
Madake ja mosot ovat 42-45 mm leveitä.
Tonkinissa solmuväli n. 50 cm, madakessa 35-45 cm ja mosoissa 30-40 cm.
Mosot näyttävät mukavan vaaleilta nurjalta puolelta ja yleisesti ottaen ovat siistimpiä kuin kotomaasta ostamani.
Millaiset solmut tuossa madakessa on? Enemmän koholla kuin mosossa? Näyttää jotenkin isommalta?
Ehkä vähän isommat.