Rupesin ampumaan, kun sain kiireemmät pihatyöt tehtyä. Ei ole ikinä ollut näin vaikeaa: jousi on liian raskas, pokakäsi kipeytyy, nuolet kolisee, laukaisut räpsyy, nuolien lento on kuin serpentiiniä, osumat eivät mahdu aakolmoseen.
jos antais vaan moottorisahan hoitaa…
Kuulostaa ihan hyvältä, mikä ettei? Eli lauantai 6.10. Seuraavana päivänä, sunnuntaina 7.10 taka-hikiä.
Perattuani hevosen jänteitä suoraan ostamistani jaloista, jota myös kuivasin tossa ja vasaroin halkoa ja alasinta vasten vasaralla hienoksi.
Vasaroinnin jälkeen. Vaikea saada hienommaksi ja veden avulla sai erotettua hienommin.
ei vedellä- kuivana. hakkaa niin kauan että jänne alkaa kuumeta ja ratkeaa päästä, sitten alat halkoa sitä.
Näyttää jotenki lyhkäsiltä ja onko jännetupet yhä päällä?
Jännetuppi kun on pois ni jänne on tuollainen suora, napakka pötkö.
Tälle 3-5pvää kuivausta. sitten taonta.
https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?t=4049&start=0&highlight=
Lukase tuo Velari. Siellä jotain asiasta.
tolta näyttää revityt jänteet, josta liimausprosessi sitten alkaa.
Eipä tonne vesisateeseen huvittanut lähteä ampumaan tai lenkille. Aloin sitten sovittamaan kirveen terää varteen. Varsi on omenapuuta. Melkein sain terän paikalleen ennen kuin näpit alkoi kramppailemaan liikaa.
Jätä kynnys pois varren päästä. Tee siitä sujuva kartio, niin saat terän uppoamaan paljon tiukemmalle. Myöhemminkin terän mahdollisesti löystyessä saat taas paukutettua tiukemmalle.
Pidä varsiaihio myös mahdollisimman kuivassa paikassa, jotta ei yhtään enää kutistuisi.
Ehdinkin sen kynnyksen jo poistaa kun katselin youtube videoita. Varsi on tosiaan kuivunut ainakin 2v. Nyt saa kiilat kuivua huomiseen ennen kuin kuumailmapuhallin ja terva saa vuoron.
Mutta, kiitos. Olisi tullut helposti virhe tehtyä jos katselee vain valmiita kuvia.
Sudin liimaa jalavan päätyihin.
Sain pari viime kesänä pystyynkuollutta jalavan runkoa n.20cm halkaisijalta, suoria ja oksattomia.
Kuoret putoili pois kun vähän käänteli runkoja.
Saa nähdä onko näistä jousipuiksi vai onko jo alkanut lahota.
Onko kellään kokemuksia pystyyn kuolleista jousipuista.
Mikroon kiila pari kertaa. Tälläsen vinkin sain joskus. Toimii kyllä mutta aloin sen jälkeen tekemään kiiloja yhdestä samasta kaupulasta niin saa aina kuivia
Näin saman youtubesta. Sattui käteen tosi suorasyistä listaa. Siitä oli helppo tehdä kiilat. Annan nyt kuitenkin kuivahtaa päivän kaksi. Ei oo mikään kiire päästä halkomaan.
Annan itselleni haasteen, ammun jokapäivä yhden setin suoraan järveen 55y matkalta ja kun mulla ei oo enää nuolia niin mä teen uusia. Kaks settiä mennyt. Mukava sujahdus kuuluu aina.
Aika monimutkasta masokismia. Mikäs tässä on järki? Vai tarkotitko että yrität tauluun 55 jaardilta mutta jos ohi menee niin menee?
Ei tässä ookkaan mitään järkeä.
Ammut vaan sellaisena päivänä, että tuuli puhaltaa nuolet rantaan.
Vähän verstailua, sain pituusnuolia eteenpäin ja paahdettua pituusjalavan vatsan. Oli aluksi 42 paunaa 24 tuuman vedolla. Jonkin verran pitää lyhentää, että saan sen sinne 50 paunaan.
Jösses sentään! Täysin terveitä ja komeita tammia – mutta poikki ja pinoon. Ja vanhoista harmaista pölleistä päätellen ketään ei ole kiinnostanut niiden kohtalo. Kerran kaadettu ja sen jälkeen kukaan ei pysty hankkimaan vastaavaa puuta tilalle, paitsi odottamalla 100–200 vuotta.
Oliko tuossa mitään (jalavaa) pelastettavissa? Jos oli, niin tuo Kuralaan…
Vähän ammuskelua 50 ja 40 jaardilta, ilman pisteiden laskemista. Vähän vaihtelevaa oli meno tällä kertaa. Tässä yksi sarja 50 jaardilta – neljän hyvän nuolen jälkeen tuli ajatus, että tämähän menee hyvin ja sen jälkeen tulikin kolmonen. Viimeinen nuoli taas keltaiselle. Mutta ei siinä paljoa tarvita, että nuoli menee mihin sattuu.
Neljäkymppiä oli vähän hakemista mutta lopuksi yksi hyvä sarja – tällä tavalla kun kulkisi kisassakin, tai aina!
