Jere: Englannin yleis sääntöjen mukaan kaikki yli 75lb jouset luokitellaan sotajousi kategoriaan. 80lb jouset ovat alusta asti kuulunuut tähän joukkoon. Jostain 70-luvulta asti siis kun tällainen luokitus on ilmeisesti tehty. Silloin oli aika yleistä tietoo, että ei jouset kauhean paljon tuota vahvempia voineet olleet…
Minun eka (vuosia sitten tehty) raita jousi tehtiin samoihin mittoihin kuin tuo edellis kesänä norjassa tekemäni kiiltopaju jousi joka murtui joka paikasta kun sitä heti lämpinänä vedettiin ilman sen kummempaa tilleröintia teäyteen.
Raita heitti kronon läpi noin 63g nuolta 155fps ja siinä nurmella sotanuolta noin 140metriä. Tähän yhtälöön kun taas ammuin Emilin tavallisia taulunuolia niin pituutta tuli miltein 180m. Että ihan kivasti +4tuumaa myötiskin heittää kunhan nuolet täsmää.
Raita oli Danielille luovutus hetkella joku 85lb ja tuo edellis vuoden kiiltopaju nyt muutama viikko sitten mitattuna 71lb.
Ihan kiva jousi raidastakin on saatu. Tuosta taisi olla ketjukin täällä aikaisemmin.
Oliko puu a) märkä b) kuiva c) kuivattu muutaman päivän ajan helgoyalla? Kun puhutaan tuoreasta puusta, minä ymmärrän että puu on silloin samana päivänä kaadettu ja täyteen vetoon vedetty.
Kuten aikaisempi graafi Tuomolta näyttää, saa puun kuivaksi parissa päivässä sopivilla olosuhteilla.
Tuo kiiltopaju oli jo lähempänä, mutta ei sekään ollut sananmukaisesti tuoreana tehty.
Raidan olin kaadon jälkeen laittanut +4 tuuman myötäkaarelle asettumaan yli viikoksi kuralaan ja siitä sitten vähän väliä jumpannut täyteen vetoon. Video on edelleen mu youtube sivulla ja tännekkin linkattu. Siitä PITI tulla löysä elävöitys jousi joka vain näyttäisi vahvalta. Siinä sitten muutaman viikon jälkeen puu suoristikin itsensä ja paunat nousi.
Tilleriin en koskenut alku vaiheessa vaan idea oli tehdän synmetrinen kapeneminen molempiin päihin ja kuivata jonkin verran alku kaarevuutta niin puu pitää samana kaareuden pitkän vedon loppuun asti. Lopuksi tilleri asettui aika mukavasti ihan vain polvea vasten taivuteltaessa.
Jaa miten niin ei muka ole? Tuon kiiltopaju tehtiin todellakin sen yhden päivän sisällä ja kaadoskin oli kulunut vain joku 5 tuntii kun sitä jo nurmella venuteltiin. Jossain 12 aikaan/jälkeen mää sen kaasin, ruoka ajalla nuotion päällä kärvensin ja iltapäiväl jo ammuttiin.
Rähmä. Jos ei oo kuivaa puuta niin minkää muun kuin puhtaan mielenkiinnon ja hauskuuden takia ei einää kyllä toimivaa jousta saa kunnolla aikaan johon voisi luottaa. Eka rasti on sitten varmaankin se sama vanha +80metrin kalliolta alas laaksoon ampuminen johon en tuoreen jousen usko yltävän muulla tavalla kuin satunnaisesti räsikimällä.
Olen kyllä tietoinen tästä. En vaan itse näkisi mitään syytä lähteä henkeään puolustamaan alle 100 paunaisella ritsalla. Keskiverto jousen jäykkyys kun oli enemmänkin 130-170 paunaa briteissä.
Koko termi on minun mielestä ihan juuri sitä mitä kukakin haluaa sen tarkoittavan. Mikä on pitkäjousi, mikä lyhytjousi, mikä täyttää rekurvin määritykset. Ihan sama minulle vaikka joku näille standardin haluaisikin määrittää, mutta ei se absoluuttinen totuus ole.
Kuitenkin, vaikka menee jokkisluokkaan ajamaan vakio fiat puntolla, ei kisaan osallistuminen ralliautoa siitä koslasta tee.
Mutta tosiaan, mikähän voi olla syy näille 70-100 painaisille jousille, onko ampuja ollut peräti lapsi tai niin kokematon ampuja?
Me emme tiedä mistää minkä vahvuisia jousia on käytety milloinkin.
Pienimmänkin MR hylyn jousen on oletettu olleen vain sen +75-85 paunainen.
On päivän selvää, että jos on tullut kutsutuksi sotaan niin silloin se ihminen on ottanut sen parhaan varustuksensa mukaan mikä hänellä on ollut.
Jos katsoo esimerkiksi englannin armeijan nostoväestä pidettyä kirjan pitoa missä listataan miehiston saapumis varustuksia niin niistä on esimerkiksi löytynyt seuraavia huomioita:
Mies saapunut yhden veitsen ja kourallisen nuolien kera.
Mies saapunut pelkän jousen kanssa, ei jännettä eikä nuolia.
Mies saapunut ilman kenkiä, mukanaan kaksi miekkaa (ruosteessa)
Täytyy ottaa aina huomioo mistä ajan kohdasta on kyse. Nänä teidot ovat muistaakseni jostain 1500 luvun alusta jossa kyseltiin varus väen nykyistä varustus tilannetta. Armeijan huolta yksikkö tekee tarvittavat tilaukset jotta saadaan pakollinen tarve tyydytettyä ja sotilas hoitaa omat tarpeensä. Näin se menee. Juurikin sellaiset kuin kengät, nuoli kuin myös muonituskin tule sotaretken rahoittajilta (yleensä läänin herrat maksoivat omat miehensä ja kuningaskunta yleis tilasi muuta tavarat) Jos omisti sota kelpoisiahevosia sai vera kevennyksiä (niin suomessakin)
Se kuinka jäykkä jousi ampujalla oli mukana on asia mitä emme voi päätellä pelkästään siitä kuin vahvoja jousia MR hylyssä oli mutta siillä voimme aina vähän olettaa.
Kaikki on enempi/vähempi kiinni siitä mitä muuta varustusta ihmisillä oli. Kiinan kirjan pidoissa 15-1700 luvuilla on on ilmeisesti ainoat kirjalliset lähteet joissa puhutaan jousien vahvuuksista mutta koska kyseessä on erittäin militarisoitunut yksikkö ja kyseessä on sarvijouset niin nämäkin ovat vain suuntaa antavia tilastoja erikulttuurista sekä ajasta.
Itse ampuisin vaikka 60lb jousella jos niikseen ruvetaan. Ei se nuoli läpäise yhtään sen paremmin jos lihaan osuu. Ja niinkuin sitä on monen kertaan asanottu niin edelleenkään sitä täys metallin peittämää sotilasta jonka peltipurkin läp olisii menty nuolella ei tunneta kirjalliselta ajalta.
Isoja sekä pieniä (pituus sekä paunat) jousia on ollut aina rinnakkain joka kulttuurissa.
Syy noille 70-100 painaisille jousille voi olla ihan mikä vain.
En ole koskaan joutunut tätä sanomaan, mutta nyt velvollisuus painaa: onpa hyvä että jousi meni rikki. Juuri tämänkaltaisten ylilyöntien takia Knuutinpoikien sääntöihin täytyy lisätä pykälä, joka kieltää pistoolikahvat jousissa. Tästä oli jo puhetta ja puheenjohtajalta tuli kannatusta. Olisi törkeä vääryys, että kuvan mukainen jousi pitäisi nimissään Suomen primitiivijousten pituusennätystä.
Siellä on iso JOS. Varmasti on paljon muutakin ollut edessä, kangasta, nahkaa, rengashaarniskaa.
Vähän turhaa tuo kevyen jousen hehkutus vaikka sillekin kai paikkansa on joissain paikoissa. Kun ammutaan yli 200 metriin raskasta panssarikärkeä, yhtä hyvin voisi tehdä ongen tuommoisesta 60 paunaisesta, ei toinna nimittäin edes yrittää kantaako viholliseen asti. Aika kurja tilanteesta tulee jos samaan aikaan vastapuolen nuolet kantaa tuon verran…
Soitin tuossa juuri Simolle ja ei se Simo muuta sanonut kuin että: “ompas ruman näköinen” tällä siis tarkoitti sitä että kyseinen jousi on kulttuuriton. Simo ei ole kyllä missän vaiheessa ollut sitä mieltä, että pistooli kahvaiset jouset pitäisi kisoistamme kieltää joten eiköhän tää pistooli asia sais jo jäädä hautaansa…
Postaa Tuukka itse useammin niitä sun “primi” jousiasi niin ei tuu aina paha olo. Ole itse “trendisi” eteenpäin luotsaaja äläkä moiti niitä jotka tekee jotain muuta.
Mää meen jatkamaan omaa sarvinokki tutorialini tekemistä.
Kiitos Tuukka optimistisesta asenteesta ja kannustuksesta! Uskon myös, että tällä jousella olisi ammuttu pituusammunnan uusi Suomen ennätys. Siinä olen samaa mieltä, että rumahan se oli kuin mikä mutta pituusammunnassa vain tulos ratkaisee. Niin ja onhan se nykyinenkin ennätysjousi ruma… Mutta niin vaan lensi nuoli toisenkin kerran yli 300 metriä!
Sitten kun pituusammunnassa ammutaan enemmän kierroksia ja noteerataan myös “kulttuuristen” jousien ennätykset, niin tokihan minä olen niidenkin ennätystä valmis yrittämään. On minulla lähes joka vuosi ollut yksipuisiakin jousia mukana pituusammunnassa mutta 240–250-metriset kaaret eivät paljon lämmitä. Mutta nyt kun kierrokset karsittiin kahteen ja nuolet viiteen, niin sitten ammutaan vain pituutta, juuri sillä jousella, mikä tuo parhaimman tuloksen.
Jos historiallisia jousia halutaan kilpailussa tuoda paremmin esille, niin yksi vaihtoehto on valita Kilpailun Hienoin Jousi, kuten Taka-Hikiän kilpailun yhteydessä on tehty. Voittajaksi on aina valittu jousi, joka miellyttäisi aivan varmasti kriittisempääkin puristia. Äänestystuloksia kun katsoo tarkemmin, niin ne jouset, joissa vivahtaa modernismi, eivät juuri niitä ääniä ole saaneet. Kertoo osaltaan, missään mennään, joten voit Tuukka olla aivan huoleti.
Oikein sydäntä lämmittää lukea että vain 240-250m kaaria on saatu aikaiseksi yksipuisilla jousilla ja eväät loppuu siihen. Mulla on sattuman kaupalla saatu 264m viime kesältä ja se parempi nuoli katosi johonkin. Siinä on hyvä jousen malli mitä kopioida vähän jäykemmille versioille ja se enkkari nuolikin on tallessa. Sen kadonneen nuolen profiili on kohtuudella mielessä, piakkoin pääsen taas kokeilemaan.
Joo, yksipuisten suomen ennätys olisi jollekin korjattavana. Roiskasin viime kesänä jalavalonkkarilla kotipellolla 295m ja vähän ihmettelin että mikäs touhu…
Mutta eipä siinä kun on kevyt nuoli ja jänteellä 100 paunaa jerkkua.
Ei nyt vaan ole monien kaltaisiin jousiin aikaa mitä panostaa. Tuo jalava oli ihan ok, mutta ei tolla jousella vielä kisoihin lähdetä.
Voisiko joku tähän väliin avata, että kuinka iso merkitys vetopituudella on oikeasti energianvarastoinnissa, kun puhutaan esim yksipuisten lyhytjousen ja pitkäjousen vetopituuksista? Itse kun teen noita varsijousia niin kiinnostaa, että onko edes teoriassa mahdollista saada yhtä pitkää heittoa esim. 150-200-paunaisella yksipuisella puukaarella (~n 30-40 cm vetopituus) versus täyden vetopituuden yksipuinen pitkäjousi? Vai palautuuko kysymys täydellisesti vain esim. jousipuun materiaalin valintaan? Aion itse panostaa tuhdisti nyt puukaariin, kun on ihan syreeniäkin iso pino kuivumassa. Ok tiedän varsijousen ja käsijousten vertailu vähän ehkä turhaakin, mutta silti kiinnostaa vertailuna tuo yksipuiset lyhytjouset vs. pitkäjouset. Saako yksipuisesta lyhytjousesta siis yhtä hyvää heittoa kuin pitkäjousesta, jos puhutaan pelkästään pituusammunnasta?
