Viisi erilaista VirtualBow-ohjelmalla mallinnettua jousta. Mikä näistä muodoista on paras? Paras tarkoittaa kevyen nuolen lähtönopeutta. Jousi on laminoitu, puinen ja jäykkyys 45 paunaa 28 tuuman vedolla. Nuoli 200 graania. Kaikissa malleissa on tasan 100 mm vastakaarevutta mitattuna kahvan selkäpuolelta. Kaikissa on sama etuprofiili, paksuus on säädetty ytimen avulla niin, että jäykkyys on kaikissa sama. Kaikki jouset myös ohenevat samalla tavalla, noin 8 promillea kärkiä kohti, eli niin, että jännitykset jakautuvat melko tasaisesti koko taipuvan lavan pituudelle.
(A)
(B)
(C)
(D)
(E)
1 tykkäys
Kaikista muista paitse C:stä on jo kokemusta (puhun siis kokonais muodon suhteen)
Laminaatti puolella A&D ovat ne kaikkein suosituimmat mallit.
Kehtaisin väittää että jompikumpi näistä koska muiden kyvyistä minulla on vähiten tietoa.
Kokemus osoittaa että R-D muoto on paras (D), mutta… Saa noista muistakin aika nopeita.
Kun mallintaa jousia, huomaa että jännekulmalla on todella paljon väliä. Eli niin myös ajateltuna että mitä enemmän jänne koskee lapaan vatsa puolella (kärkirefleksin takia) - sitä enemmän on energiaa ja nopeuspotentiaalia.
Näistä jousista B-C-D jouset on sellaisia.
Suunnitellessa täydellistä jousta, lopulta pullonkaulaksi tulee jousen stabiilius. Optimaalisinhan olisi äärimmäisen refleksinen, mutta kapeakärkinen jousi - joka ei ole mahdollinen toteuttaa.
Etuprofiilin ollessa sama kaikilla jousilla, vertailu on vähän epäreilu. A ja B profiilit vaativat vähiten kiertojäykkyyttä, kun B-C-D taas eniten.
Toisinsanoen, A ja B jouset voisi tehdä kärjistään kavemmiksi kuin muut jouset, nostaen näiden nopeutta suhteessa muihin jousiin.
Tässä numeerisia tuloksia:
Etuprofiili oli tosiaan sama. Nokkileveys 10 mm ja kevennus niin, että koko kärkiosa oli vielä aika kapea. Leveimmillään 30 mm kahvan jälkeen. Ei siinä montaa milliä enää ole optimointivaraa. Jänne oli myös kevyt. Eikä noissa luvuissa ole huomioitu puujousen virumista. Nuolen massa 200 graania. Ovathan nuo nopeudet yläkanttiin. Ja varsinkin kun jousessa (D) on suurimmat jännitykset, niin se myös viruu eniten, jolloin heittokin kärsii suhteessa muihin. Mutta tästä näkee aika hyvin sivuprofiilin merkityksen. Tosiaan tuo Jeren huomio on olennainen ja versiossa (D) on vielä se, että on noista kaikista eniten vastakaarevin myötäkaarevuuden takia.
1 tykkäys
