Miekka vs teräskaari

Anteeksi nyt vain, mutta en oikein tiedä mitä tuohon vastaisi VP, en kertakaikkiaan saa tuosta tolkkua.

Vastaan pidemmin kun on aikaa! Olen hiekkarannalla juhannusvietossa. Palaan kun on aikaa!

Olen kuitenkin varma siitä että keskiaikaiset varsijousentekijät tunsivat materiaalinsa ja tiesivät tasan tarkkaan minkälaisissa vetopituuksissa heidän tuotteitaan oli turvallista käyttää. Räjähtäneen jousen tekijälle tuskin tuli enää uusia tilauksia ja todennäköisesti tuli vielä ikävämpiäkin seurauksia. Riskaabelin puolelle ei ollut mitään järkeä mennä!
Vetopituudet olivat tietysti roimasti lyhyempiä kuin mihin nykyaikaisilla materiaaleilla pystyisi, tämähän on päivänselvää.

“Vetopituudet olivat tietysti roimasti lyhyempiä kuin mihin nykyaikaisilla materiaaleilla pystyisi, tämähän on päivänselvää.”

Nimenomaan tämä oli tämän väittelyn alkuperäinen pointtini ja kyse ei ole olekaan välttämättä räjähtämisestä vaan käyton aikaisesta kaaren vääntymisestä käyttökelvottomaksi. Ei ole nimittäin ihan päivänselvää, miten historialliset mestarit mittasivat teräskaarien vetopituuden. Yksi yleinen standardi näyttäisi museoiden perusteella olleen jänteen laittaminen puoleen väliin nuoliuraa, mikä mahdollistaa isot paunat ja hyvän heittonopeuden matemaattisesti. Tähän on hyvin usein ainakin pyritty kaaren rasittumisen suhteen, toisinsanoen kaaresta on tehty usein riittävän myötäkaareva toisin kuin esimerkiksi miekoista.

Tämän takia ei ole mielestäni fiksua käyttää historiallista teräskaarta modernissa aktiivikäytössä eli en lähtisi Taihkin tavoin kopioimaan historiallista teräskaarta aktiivikäyttöön, saati show-ammuntaan.

Mitä tulee miekan ja teräskaaren vertailuun, niin miekoille on erilaiset kriteerit kuin varsijousten teräskaarille. En näe näitä kahta historiallista esinettä absoluuttisesti toisiinsa vertailtavina, koska toinen esine on suunniteltu kestämään erilaisia rasituksia. En myöskään usko, että mistään miekasta saisi tehtyä isopaunaisen teräskaaren.

Miksi korreloisi mitenkään nehän on tehty eri aikaan eri tarkoituksiin.

Käyrä kaari ei kestä sen suurempaa vetoa kuin suorakaan, ei käyryys tee taipuvasta palkista lujempaa, itse asiassa suurissa määrin heikentää. Käyryydellä on käsittääkseni saatu siirrettyä jänne halutulle kohdalle ja hieman vaikutettu vetosuuntaan.

Ei niitä ole suunniteltu ne on kokeillen tehty, ohut terä kestää suuremman taivutuskulman koska se on ohuempi sen sijaan vääntöä ohut leveä terä kestää selvästi huonommin kuin suhteessa paksumpi. Mikä kummajainen on rasituskerroin?

Tämä nyt on joko puutaheinää tai sitten termejä käytetään hyvin epäortodoksisesti. Ulokepalkin kyvyn taipua väsymättä määrää pituus, paksuusjakauma ja käytetyn teräksen myötöjännitys.

Tällaisenaan ei kyllä pidä paikkaansa.

Niihen kohdistuvat rasitukset täytyy suhteuttaa pääsääntöisesti kappaleen paksuuteen (koska se on taipumassa ja lujuudessa määräävin tekijä), ei nimeen. Sana rasitus on muutenkin huono koska se pitää sisällään teknillisessä kielenkäytössä mm. ympäristörasituksen eli korroosion ja säänkeston. Kuormitus luultavasti parhaiten kuvaisi yleisesti ulkopuolisten voimien vaikutusta jos voima-sanaa ei haluta käyttää.

Miekka palautuu tismalleen niin nopeasti kuin jäykkyys ja massajakaumat sanelevat, sitä ei yleensä tosiaan tarvitse optimoida se tapahtuu ihan itsekseen. Miekkoja kyllä yritettiin tehdä niin etteivät hevin ota pysyvää taipumaa, se kun teki miekkailusta vähintäinkin haastavaa.

Uskon Jurin tavoin keskiajan kaariseppien joukossa tapahtuneen luonnovalintaa suhteellisen tehokkaasti.

4 tykkäystä

Mikäli vetopituus on sama, niin myötäkäyrä kaari joutuu taipumaan vähemmän kuin suora. Kestää siksi paremmin paksumpana ja jäykempänä. Varastoi myös vähemmän energiaa, mikä varmaan on johtanut siihen että niistä on haluttu tehdä mahdollisimman jäykkiä.

Toisaalta, kun ajattelee varsijousten suurta määrää keskiajalla, niin luulisi että rikkoutumisiakin olisi tapahtunut.

Matemaattisesti olen tämän myötäkäyryys-väittelyn voittaja, enkä aio enää asiasta väitellä. Kiitos ja moi tähän viestiketjuun.

:smiley:.

4 tykkäystä

Nyt en ihan suoraan osaa miten tuo myötäkäyryys menee koska ongelma on siinä mikä otetaan vertailukohdaksi: kaaren pituus, jännekorkeus vai varastoitunut energia. ym Tässä on hyvä mahdollisuus verrata appelsiineja omenoihin huonolla menestyksellä.

Jospa voittaja nyt esittelisi sen matematiikan!

3 tykkäystä

Yksi mahdollinen selitys (jonka olen nähnyt esitettävän, ei oma keksintö) on pienen sivu-ulottuman tuoma etu ammuttaessa linnan ampuma-aukoista. Pitkä suora kaari rajoittaa mahdollisia kulmia aika radikaalisti sen lisäksi, että saattaa aukon reunaan osuessaan rikkoa itseään ja ampujaa pahemmin kuin vahvasti käyristetty.

2 tykkäystä

Yhtä ainuttakaan matikan toimistusta en ole vielä Visalta muistaakseni nähnyt joten pistähän pöytään.

Itselläni matikka on kyllä jäänyt sinne ala asteen puolelle ku opettajat minut aina luokasta ulos heittivät, mutta onnekseni ympärilleni on tässä vuosien saatossa kertynyt muutaman pitkänlinjan laskija joita voin konsultuija aina välillä :slight_smile:

1 tykkäys

No jos on pakko vastata kun kiltisti pyydettiin niin tässä vastaus.

Myötäkaarevuuden hyödyt on selitetty linkissä. Kohta: Adding deflex. Pätee myös puukaariin. Komposiitti (sarvi-puu-jänne yms.) kaariin pätee sen osalta, että jänne viritetään puoleen väliin nuoliuraa. Tämä on iso virhe mitä välttämättä esimerkiksi Andreas Bichler ei ole huomannut komposiittiprojekteissaan - tai emme ole ihan varmoja tieteellisestikään. Joitain historian komposiitteja ei välttämättä ole ehkä ymmärretty virittää puoleen väliin nuoliuraa historiassakaan. En dissaakaan Bichleriä, koska yhtään ehjää viritettyä historian komposiittikaarta ei ole ymmärtääkseni säilynyt.

In crossbows high initial string angle or stack can be beneficial, unlike in handbows. This applies especially to very heavy steel crossbow bows which can bend only a few degrees before breaking. By increasing the natural bend of the bow and thus initial string angle we get:

  1. Longer power stroke (for any given bend angle)
  2. Faster string acceleration at the final phases of the shot
  3. Shorter and lighter string

Although energy storage of the bow is not increased at all by this, the potential bolt speed is. This means the bow is capable of shooting lighter bolts faster.

S.Seppänen on muuten ihan mukava varsijousimies, mutta käyttää reijällisiä lehtijousia ja historiallisesti epäkorrektilla vetopituuksilla, 40 cm. Ois kyllä kiva itsekin tuollainen koostesivu joskus tehdä, tai kirja…

Tässä vielä foorumille yksi historian todiste myötäkaarevasta, puoleen väliin nuoliuraa viritettävästä varsijousen kaaresta (bastard string lisäksi näkyy).

KB 72 A 25 Chroniques: