Metsästysnuolet


#1

Tein uusia metsästysnuolia. Hieman pienemillä leikkureilla kuin ostosatsi. On nämäkin ostettu, Nanookilta aikoinaan. Oikein tarkkoja 120greinin painoisia leikkureita. Kyllä niputtaa paremmin kuin suuriteräiset leikkurit, jotka tuppaavat suuren teränsä takia ottamaa outoa liitoa. Elikkäs osuvat milloin minnekin. Se on huono ominaisuus nuolessa. Saatika metsästysnuolessa.

Edit: Siirretty Jousimetsästys-alueelle. @TuomoReiniaho


#2

Hienoja nuolia! Milläs nuolella ja kärjellä se rusakko kaatui? Ostokärki vai itse tehty kärki? Olitko virittänyt nuolia paljonkin?


#3

Ostokärjellä rusakko juoksusta tuli. Jälkeen päin olen miettinyt sitä tilannetta ja tietysti se oli tuuriakin tai juuri liian ison leikkurin ansiota. Liisi juuri sopivasti… Oli siinä myös hyvä fiilinki ja reenailu just alla. Oli sellainen valmis olo kun hetki tuli. Vastaisesti taas sudin näillä isoilla terillä taanoin 7 laakia fasaaneista ohi. Eikä fasaanin vauhti ollut lähelläkään rusakkoa. Näitä isoleikkurisia on vielä 4 jäljellä ja kaikesta trimmaamisesta huolimatta lentävät hieman sattumanvaraisesti. Siksi äidyin pienempien leikkuriterien satsia tekemään. Ja ainakin taululla nippu näyttää paremmalta. Eikä oikein voi edes samaan pisteesen taululle ampua kun leikkuri tuhoaa osuessaan edessä olevan nuolen koko lailla pahasti. Kaikista onnistuneista metästyslaakeista (osumista) on nuoli mennyt aina kokonaan läpi. Niin fasaaneista kuin rusakoista. Paitsi kerran fasaanista, mutta se olikin maata vasten. Tietysti läpi, koska etäisyys on vähäinen (max 10m) ja nuoli matkaa silloin vielä kovaa kyytiä. Pikkukärjillä ei ole vielä riistalaukasta saanut tehtyä.


#4

Ovatko nuo isot ostokärjet pysty- vai vaakatasossa nuolen nokkiin nähden? Voisi ajatella, että pystysuunnassa iso kärki toimii kuin siipi, jonka vaikutus on suurimmillaan heti laukaisun jälkeen, kun sivusuuntainen liike on suurimmillaan. Tuollaisen kärjen voi laittaa vaakatasoonkin, koska nuolen lustonkulkua ei tarvitse huomioida.

Olen omilla leikkureilla ampunut aika vähän mutta en ole huomannut mitään erityistä venkoilua suuntaan tai toiseen. Kärjet samanlaiset kuin nuo isot ja vaakatasossa.


#5

Pystyssä on leikkurit mulla aina ollu. Se voi olla totta että hörppää tuulta silloin eniten, mutta tulos taululla vaihelee vasemmasta oikelle ja ylhäältä alas. Eli ei mitään samanlaisena toistuvia virhetä.Se hatuttaa eniten, kun ei pysty oikein korjaamaan… Pienemmillä kärjillä virhemarginaali väheni huomattavasti.


#6

"Suurikokoiset ventiloimattomat kärjet saattavat olla hieman muita malleja vaikeampia säätää. Suuri kärki vaikuttaa nuolen lentoon enemmän kuin lyhyempi ja pieniteräisempi versio. Tällainen kärki voidaan saada lentämään hyvin myös nopeammilla jousilla, mutta hyvä lopputulos vaatii usein suuremman sulituksen ja hyvin tarkan säätämisen.

Leikkaava metsästyskärki kilpailee siipimäisen muotonsa vuoksi ohjausvallasta sulituksen kanssa. Siksi on ensimmäiseksi varmistettava, että kärki on täställeen samassa linjassa nuoliputken kanssa."

-Juha Kylmä, Jousimetsästys, s. 108, 134.

En ole mikään asiantuntija, mutta voisi kuvitella että pienikin ero esim. laukaisussa vaikuttaa myös siihen miten iso leikkuri haukkaa ilmaa, ja tekee sitten lisää hajontaa. Jos sulitus vielä on kierteinen, niin eikös silloin leikkurikärki voi alkaa tehdä spiraalimaista lentorataa, eli osumat olisivat myös siksi sattumanvaraisempia? Tällaisia Matti Meikäläisen pohdintoja…


#7

Maailmassa on ammuttu kirjaimellisesti miljoonia riistaeläimiä pystysuoraan asennetuilla leikkureilla, pystysuora leikkuri lentää siis tarkasti. Lattaruotoista leikkuria lohkovarteen asennettaessa vaihtoehtoja ei edes ole. Lujuuden nimissä kärki on istutettava poikkisyyhyyn, kuten nokki sahattava.

Itse olen alusta saakka käyttänyt pelkästään pystysuoraan asennettuja leikkureita ja saanut ne lentämään tikkana 25 metrin matkoille niin radalla kuin monenlaisten olosuhteiden riistalaukauksissa.

Ehkä 1930-luvun kokenein länsimainen jousimetsästäjä ja leikkurivalmistaja Roy Case piti putkellisten leikkurikärkien asentamisessa sekä pysty- että vaakasuuntaa käyttökelpoisina; vaakasuora asennus mahdollisti vähän lyhyemmän nuolivarren (Case 1932: 4)

“Maailman paras pitkäjousiampuja”, vähintään 150 päivää vuodessa metsällä kulkeva Byron Ferguson asentaa ruuvikantaiset leikkurinsa pystysuoraan ja sanoo, ettei ole huomannut mitään eroa pystysuorien ja vaakasuorien leikkurien suorituskyvyssä, mutta pystysuora kärki toimii hyvänä täyden vedon merkkinä (Ferguson 1994: 89).

Kuuluisan Ace-leikkurikärkifirman omistaja Bob Mayo asentaa leikkurinsa pystysuoraan useimpien traditionalistien tavoin; “a reasonable consideration given the normal porpoising and wallowing of an arrow shaft as it leaves the bowstring.” (Sapp 2003: 106).

Notaappeli taljajousimetsästäjä Judy Kovar: “I orient the [Muzzy] Phantom’s blades vertically, north-to-south. This minimizes wind-planing” (Sapp 2003: 115).

Silloin, kun pystysuoralle leikkurille annetaan muita kuin varttamiseen liittyviä perusteita, se on nimen omaan plaanaamisen ja kalanpyrstöilyn vähentäminen eli päinvastoin kuin Tuomon lempiteesi tästä aiheesta, josta väittelimme jo jokunen vuosi sitten.


#8

Kiitos hyvistä viitteistä. Eniten kiinnostaa tuo Case 1932 -viite - mistä opuksesta on kyse? Jostakin lehdestä, Ye Sylvan Archer?

Ei minulla ole tässä mitään erityistä mielipidettä, vaan pikemminkin pohdiskelua. Tuo lainaus liittyi Mennan kokemuksiin - iso leikkuri ei toiminut hyvin, pieni toimi taas oikein hyvin. Leikkurin orientaatio on vähäpätöinen asia ja kokeelliset tulokset puoltavat sitä, että suunnalla ei ole mitään väliä.

Tämä on kiinnostava väite, jolle ei ole esitetty mitään todisteita, mutta eipä sillä ole merkitystäkään. Jos ja kun homma toimii käytännössä, niin hyvä niin. Jospa joskus kokeilisi, miten toimii nuoli, jossa on oikein isopinta-alainen kärki, näkyisikö silloin mitään eroja ja jos näkyy, niin kumpaan suuntaan. Pinta-alan kasvaessa kasvaa myös massa, mikä on useimmiten edullista nuolen toiminnan kannalta.


#9

Noilla aina pystyyn asentamillani leikkureilla olen todennut saman. Pinta-alaltaan isot leikkurikärjet saavat primijousesta ammutun nuolen leijaamaan ja liiraamaan, pienet eivät. Kaupalliset 30-milliset kärjet tai niiden kokoiset omat kärjet eivät toimi, itse tehdyt 22-milliset toimii oikein hyvin.


#10

No niin, eli onko nyt sittenkin niin, myös Tuukan kokemuksin vahvistettuna, että pystyyn asennettu leikkurikärki voi vaikuttaa nuolen lentoon? Jos ja kun koolla on merkitystä, niin sehän vain osoittaa, että jotain merkitystä leikkurien orientaatiolla on. Voiko sittenkin ihan hyvällä omatunnolla sanoa, että isot kaupalliset leikkurikärket kannattaa aina asentaa vaakasuoraan? Tuossa aiemmin Tuukan viitteiden perusteella orientaatiolla ei pitäisi olla mitään merkitystä mutta ne viittasivatkin ikkunaleikkausjousiin. Leveäkahvaisilla jousilla asia lienee sitten toinen.


#11

Mikä ihmeen päätelmä tuo on? “Kun kärjen koolla on testatusti merkitystä pystyasennossa, on testaamaton vaaka-asento parempi”. Does not compute. Casen keissi on 30-luvun alusta, jolloin metsästysjouset olivat kauttaaltaan ikkunattomia. Eivät Mayon, Fergusonin ja muiden traditionalistien lonkkarit liioin ole ikkunaleikattuja “loppuun asti”. Modernit leikkurit, kuten Kovarilla ovat joko ventiloituja tai mekaanisia, juuri siksi, että kärki ei ohjaisi nuolta. On käytännössä varmaa, että 32-millinen tms. kiinteäteräinen leikkuri lähtee leijaamaan ja liiraamaan primijousesta ammuttuna, oli se miten päin tahansa asennettu. Testaan heti, kun joku lahjoittaa minulle putkellisia isoja leikkurikärkiä, jotka voi asentaa vaakasuoraan, sellaisia kun en omista.


#12

Just äsken kävin vähän ammuskelemassa leikkureillani, varustettuna kaupallisilla, leveillä kärjillä. Kohtuu suoraan lensivät 15 metristä, pikkuisen veti kaksi nuolta vasemmalle verrattuna kolmanteen, joka lensi joka kerta aivan suoraan. Kaikki nuolet olivat kyllä liian jäykkiä jouseen ja nuo kaksi jäykempiä kuin kolmas nuoli. Jousi ja nuolet hyllystä suoraan eikä niitä ollut mitenkään viritetty yhteen vaan ihan kylmiltään.

Petikon vaistossa viime kesänä isolla leikkurilla varustettu nuoli ei liirannut yhtään vaan upposi täysin suoraan pakkaan, taisi olla peräti koko kisan paras tulos.

Pitäisi kyllä tehdä uusi, kunnon setti leikkurinuolia. Samaan sarjaan voisi tehdä myös nuolia taulukärjellä, niin niitä voisi sitten ampua sekaisin eri matkoilta ja kerätä nuolikohtaisesti tulokset talteen. Leikkurit vielä pystyyn ja vaakaan, niin kyllä siinä aika äkkiä paljastuu, kuinka paljon tulos vaihtelee kärjen mukaan.

Juu, metsästyskortin hankinta on kyllä haaveissa. Kohtuullisesti tässä tontin ympärillä pyörii riistaa. Jälkien perusteella ja muutenkin. Tänäkin aamuna koira löysi lähes kokonaan syödyn supikoiran (joku muu oli ollut asialla).


#13

Kaupallisten kärkien leveys on vielä huonompi juttu lyhyissä priminuolissa, minkä havaitsin jo 1980-luvun alussa niitä kokeillessani. Aivan järjetöntä leijailua monessakin tapauksessa. Ehkä neljän sulan sulitus auttaisi, tai sellainen monen sulan “pulloharja”, mitä Itä-Afrikassa käytetään. Suosin kapeahkoja ja pitkiä kärkiä, kuten preerialla yleensä tehtiinkin.