Eräs, joka on opettanut minulle jousen tekoa (saa ilmiantaa itsensä jo haluaa) vinkkasi minulle, että kannattaisi kirjoittaa tänne. Yritän keksiä, miten löytäisin/tavoittaisin perinne- tai primitiivitekniikoiden harrastajia. Meillä on tälläinen projekti, jossa kokeillaan metsästäjä-keräilijäelämää kaupungissa:
Ajattelin, että perinnetekniikoiden harrastajat (ja esimerkiksi historian elävöittäjät) voisivat olla kiinnostuneita, mutta itselläni ei ole yhteyksiä.
Elokuussa pistetään leiri 11 päiväksi Kalasatamaan Helsinkiin, ja sitä ennen on työpajoja joissa yhdessä kehitetään, millainen meidän “metsästäjä-keräilijäkulttuurista” tulee.
Etsiskelen myös kirjoja ja muuta materiaalia primitiivitekniikoista - lähinnä ajatuksella, millaisia tekniikoita, materiaaleja ja esineitä metsästäjä-keräilijöillä oikeasti oli, ja minkälainen nykymetsästäjä-keräilijän vastine voisi olla. Lähinnä jotain aika kattavaa - ei sellaista, mikä menisi hirveän yksityiskohtaisesti mihinkään tiettyyn tekniikkaan, vaan yleisemmin mitä kaikkia taitoja elämään sisältyi. Että lähteet on historiallisesti luotettavalla pohjalla, mutta sitten lähdetään kuvittelemaan ja leikkimään ajatuksilla. Antropologista tai arkeologista materiaalia kyllä löytyy, mutta sellaista, missä olisi painopiste käytännön tekemisessä hankalammin - tai sitten en vain osaa etsiä. Osaisiko joku täällä vinkata?
Oletanko oikein, että tavoitteenanne on nimen omaan suomalaisen, tai tarkemmin Suomen alueen metsästäjä-keräilijyyden elävöittäminen?
Kuulun Kuttelo-nimiseen ryhmään, joka on erinäisinä muodostelmina elävöittänyt Suomen kivikautta viimeiset 25 vuotta. Koostumme joukosta arkeologeja, antropologeja ja käsityöläisiä, joita yhdistää kiinnostus täkäläiseen metsästäjä-keräilijyyteen (myös) käytännön tekemisen kautta. Koska metsästäjä-keräilijöitä eli Suomessa yli 10 000 vuoden ajan tavattoman erilaisissa luonnon- ja kulttuuriympäristöissä, olemme vuosien saatossa fokusoituneet varhaismesoliittiseen kauteen, eli puhdasverisimmän liikkuvan metsästäjä-keräilijyyden aikaan.
Mitään suomenkielistä tai Suomen alueelle soveltuvaa lähdemateriaalia metsästäjä-keräilijyyteen ei ole olemassa. Esimerkiksi joissain arkeologisissa yleisteoksissa esiintyvät kivikauden elämän kuvaukset sisältävät huutavia asiavirheitä, sillä ani harva muinaistutkija on esimerkiksi itse metsästänyt syötävää kivikautisilla välineillä ja laittanut sen ruoaksi kivikautisissa leirioloissa. No, me Kuttelon jäsenet ollaan. Olen itse työstänyt ryhmämme käsikirjaksi eräänlaista boreaalisen mesoliittisen kivikauden yleisesitystä tätä puutetta paikkaamaan.
Parasta tarkentaa, että emme pyri autenttisuuteen tekemisessä. Enemmän taustatutkimuksessa. Ajatus on siirtää pyyntikulttuurin elämäntapaa ja maailmankuvaa kaupunkiympäristöön ja kokeilla, mitä siitä syntyy. Kun ei voi lähteä metsään elämään omilla säännöillään tai tuppautua nykypyyntiyhteisöihin, niin voisiko metsästäjä-keräilijyyttä kokeilla siinä ympäristössä, mikä meillä on? Syntyisikö siitä jotain kiinnostavia oivalluksia? Silloin tekeminen ei tietysti ole historiallisesti autenttista - ei kannata lähteä tekemään veistä kivestä, jos sellaisen voi löytää kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta - mutta se, minkälaisista taidoista, suhteesta ympäristöön, uskomuksista jne. elämä pyyntikulttuureista muodostui, on ajatuksellisesti tärkeää ja me pyritään toisintamaan sitä sikäli kuin pystytään. Kysymys on ajatusleikistä, mutta taustatutkimus pyrkii kuitenkin olemaan vakaalla pohjalla, ja pyritään välttämään sitä, että levitettäisiin väärinkäsityksiä ja vanhentunutta tietoa. Olen pyytänyt neuvojaksi ja faktantarkastajaksi arkeologi Eero Muurimäen, joka on ollut tekemässä Saarijärven Kivikauden kylää.
Ei siis käytetä materiaalina mitään tiettyä aikaa tai kulttuuria, vaan pyyntiyhteisöille ominaisia piirteitä (ryhmäyhteisö, liikkuvuus, monikerroksinen maailmakäsitys, lahjatalous ym.) ja piirteitä eri kulttuureista (voidaan vaikka jäljitellä leirin rakenteessa jonkun tietyn yhteisön tapaa jäsentää tilaa tms.). En tiedä, onko tämä oikeille historian elävöittäjille ihan hirveää kuultavaa… Tässä on tietysti monia mahdollisia sudenkuoppia, mutta koitetaan pitää selvänä mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Leikitään, mutta vakavasti.
Olen tietoinen Kuttelon olemassaolosta, mutta en ole oikein tiennyt miten teitä tavoittaa. Olen joskus yrittänyt kysellä jotain Facebook-sivulla, mutta kun en kuullut sieltä mitään, en ollut varma missä liikutte ja miten käytte pyydykseen. Olisi hienoa saada yhteyksiä sinnepäin! Ja käsikirjanne kiinnostaisi kyllä kovasti.
Luulen ymmärtäväni kuta kuinkin, mistä missiossanne on kyse. Jostain sellaisesta mekin aloitimme tahoillamme. Kulttuurintutkijana joudun kuitenkin pakostakin toteamaan, että on olemassa perin vähän mitään “pyyntiyhteisöille ominaisia piirteitä”. Niiden kirjo kun on osoittautunut tavattoman laajaksi.
Jotkut köyhien ympäristöjen pyyntiyhteisöistä koostuivat suurimman osan ajasta yksittäisistä ydinperheistä, jotka koostivat toimeentulonsa liikkumalla lähes taukoamatta laajalla nautinta-alueellaan. Jotkut rikkaiden ympäristöjen pyyntiyhteisöt eri puolilla maailmaa koostuivat puolestaan kiinteistä kylistä, joissa sosiaalinen stratifikaatio kulki orjista kilpailevan keskiluokan kautta päälliköihin. Pelkästään Suomessa vaikkapa varhaismesoliittisten liikkuvien hirvenpyytäjien ja kampakeraamisten, rivitaloasuneiden hylkeenpyytäjien välillä oli maailmojen ero, aineellisesta kulttuurista maailmankuvaan.
Joo, sitä yritän ehkä kaikkein eniten pitää mielessä ja esillä että ei tehtäisi liikaa yleistyksiä, ja sen suhteen krititiikki on tervetullutta. “Simple” vs. “complex” skaalalla pyritään pysymään siellä “simple” päässä, eli kulttuurit, jotka pystyivät paikallaanpysyvään elämään, on suljettu enimmäkseen ulkopuolelle. Jos haluat tarkistaa, miten vakaalla/epävakaalla pohjalla ollaan (ja ettei olla tekemässä mitään hulluutta), niin olen tänne kirjoittanut lähde- ja taustadokumentiksi itselleni ja osallistujille sen perusteella mitä olen lukenut: