Kärkiliitosnuolia, nyt purpleheartilla. Sulituksen ja painonsa puolesta maastonuolia, mutta hennooko näillä lähteä 3D-radalle?
52#
4" sulitus
525 greiniä
90 greinin kärki
57#
4" sulitus
555 greiniä
100 greinin kärki
Vielä päälle taulusetti:
57#
90mm sulitus
480 greiniä
100 greinin kärki
Oikein tyylikkäitä! Petikkoon vaan mukaan, mitä noita säästelemään. Kyllä ne osumat pehmeisiin (vitaalialue on aika höttöinen) 3D-eläimiin kestävät, ei huolta…
Onko noissä kärjet samassa tasossa purppurasydämen kanssa? Onko puussa pieni olake vai onko kärjen metalli hiottu puun kanssa samaan tasoon? Vai näenkö vain väärin?
Kiitos kiitos. Niin kait se olisi. Ohjautuu aika hiton hyvin kärkipainon ansiosta lyhyilläkin matkoilla. Jospa tänä vuonna alkaisi jo minun nuolet sitä vitaalia kuluttamaan. 
Kärjet on samassa tasossa purppurasydämen kanssa, näin olen tehnyt jonkin aikaa jo. Mitä tykkäät, onko tämä jotenkin huonompi vai parempi?
Nämä viimesimmät jousi- ja nuolikuvat on muuten kuvankäsitelty. Huomasitko Tuomo mitään eroa? Vaivannäköä oli ainakin… 
Vakiovarsilla ja vakiokärjillä kärki kierretään nuolivarren päälle. Silloin se on juuri sellainen. Sellaisiakin kärkiä on markkinoilla, että varren kärkiosa puristetaan kasaan ja kärki liimataan siihen, tulee ilman pykälää. Jos itse tekee varret, niin toki voi tehdä ilman pykälää. Sitä en tiedä, että onko parempi vai ei mutta onhan tuo työläämpi, yksi vaihe enemmän, mutta myös viimeistellympi. Miten teet nuo?
Eikös hyvin käsitelty kuva ole sellainen, että katsoja ei huomaa mitään… Ja eikös kuvankäsittelyllä vain korjata kuvanotossa syntyneitä virheitä? Rajaus, valotus, kontrasti, värit, terävöitys - jos ne ovat kohdallaan, niin hyvä. Mutta hyviä kuvia kyllä – ja niitä on aina ilo katsella – ainoastaan toinen kuva kaipaisi hieman enemmän valoa.
Näin aattelin itsekin, liukuu ainakin taulusta paremmin nuoli pois.
Yleensä istutan kärjet reilusti paksumpaan aihioon, vuolen siis puukolla kärjen sopimaan, jonka jälkeen teen juuri oikealle etäisyydelle vielä kauluksen puukolla. Sitten liimaus ja lopullinen hionta porakoneella, kun nuolivarren voi laittaa kärjestään kiinni poran karaan. Eli aika simppeli.
Tietty muokkauksella tuodaan vain ne elävät värit takaisin, mitä kameran tappaa. Mutta hyppäsit nyt nyansseihin…
Paremmaltahan nuo näyttää kuin aikaisemmat. Korjasin kakkos kuvan.
Ihan ei ole sitä jenkkien instagram jousentekijöiden saturaatiota pumpattu vielä näihin kuviin. 
Jos jotain seuraat, niin laitahan jotain linkkiä. Ihan mielenkiinnosta, että millaista kuvaa siellä pyörii.
Kuvien metatiedoissa ei ollut tietoa kamerasta. Ovatko nämä kännykällä otettuja vai lainasitko talouden kunnon kameraa? Syväterävyyden perusteella kännykällä? Yksi tärkeä tekijä on tausta, sillä voi vaikuttaa kuvan ilmeeseen paljon. Jos terävyysaluetta voi hallita, niin hyvä, saa kohteen paremmin irti taustasta.
Puhelimellahan nuo. Näissä tuli vähän nopeasti vaan näpsästyä kuva mitä tahansa vasten, tausta olisi kieltämättä hyvä.
Tässä näitä joitain instagram sivuja. Ei kyllä itsellä ole tiliä, enkä oikein seuraa.
Olisiko tuo ollut Highlandhorn.com:in jäämistö? Kyseinen firmahan lopetti viime vuonna ja voisi olla, Ivar osti koko varaston jo sitä ennen? Saa siinä kyllä vähän aikaa sarvea myydä, että pääsee omilleen.
Joo voi olla. Sivuillaan myy sarviparia hintaan 95e.
Noista nuolista vielä että tosi hyvältä näyttävät. Minä tein mun ensimmäisen nuolen (Kuva alla) ja näin aloittavana harrastajana tuli muutama ajatus mieleen. Kyseinen nuoleni tein Hazel pähkinäpuun vesasta kun niitä kasvaa tässä pihalla pilvinä pimeinä : ). Onko nuolipuuna parempi vesasta tehty nuoli koska silloin sydänpuu on nuolen keskiössä? Vai onko sillä käytännössä mitään väliä? Sitten kiinnitin nuo sulat vielä pienellä kierteellä, ehkä silläkään ei ole todella merkitystä. Olen tuossa pihalla läiskinyt taulua ja yllätyksekseni kun jälleen kerran tuon pupujussi taulun missasin niin nuoli osu aidan seipääseen ja halkaisi sen kahtia. Ehkäpä hazel pähkinäpuun vesasta tehty nuoli onkin hyvä. Hyvin tuntuu lentävän.
Kiitos!
Sinänsähän se on että puu kuin puu. Jos nuoli on hyvin tehty, osuu sillä silti kymppiin, oli materiaali mitä tahansa.
Mutta vesat on ainakin sitkeämpiä kestämään osumia syyrakenteensa takia. Esim. eivät oikein koskaan katkea kärjen takaa, kuten normaalit lohkonuolet.
Vesoissa on ongelmana vain suoruus ja ehkä hieman suurempi vaivannäkö. Eli suoria vesoja ei ole välttämättä saatavilla ja valikointi-kuivatus-kuorinta-suoristusoperaatiot on työläämpiä.
Itse teen lohkonuolivarteni alusta lähtien, joten aikalailla se ja sama siinä suhteessa.
Ajattelin seuraavaksi itsekin tehdä vesanuolia ja jättää nämä luksusvarret hetkeksi taakse.
