Nyt on vihdoin ja viimein hyvä lylykeppi työn alla. Pituutta aihiolla on 92 senttiä ja leveyttä 33 milliä. Oksia on tasan yksi ja sekin melkein keskellä kahvaa, mutta männyn tapaan on tässäkin jonkin verran normipuuta seassa. Omien havaintojen mukaan kuusi tekee paljon “tiukempaa” lylyä, mutta kyllä elastisuuden puolesta mänty vie 100-0. Ei tee yhtään pahaa taivutella vaikka on vielä vailla selkää, polvea vasten taipuu vireeseen asti nätisti. Odotukset on kovat.
Korjailin tuossa profiilia höyryttämällä, ei tarvinnut olla silitysraudan alla märkään pyyhkeeseen käärittynä kuin muutaman minuutin muuttuakseen suunnilleen kumiksi. Kuivuttuaan ja jäähdyttyään lylyisämpi lapa vetää kuitenkin toistamiseen itsensä kärjestä myötäkäyräksi. Vanhoilla foorumeilla oli juttua lylyn stabiloimisesta paahtamalla, ja kokeilinkin sitä juuri äsken. Voi olla, että jäi liian kevyeksi, kun värimuutostakaan ei juuri tapahtunut. Aihio on nyt väärinpäin vireessä ja jänteet on tilattu. Varmaan parin viikon sisällä pääsee liimailemaan ja sillä aikaa täytyy koittaa saada aihio pysymään aloillaan.
Toivottavasti tulee noheva jännelyly! On tosiaan läskiä mukana tuossa lylymännyssä. Tulee omat kallionkolosemilylyt mieleen. Itse kun tekee 109-senttisen jousen ja kokee sen himpskatin lyhyeksi, niin Markus se vääntää melkein seitsemän tuumaa lyhyempää kalustoa.
Tuokin oli kalliolla kasvavasta männystä, noin neljän metrin korkeudessa vaakatasossa töröttävä oksa. Enemmän tuossa kuitenkin on lylyä kuin niissä muutamissa kaarella kasvavissa rungoissa, joita on tullut testimielessä kipattua. Täytyy ehkä seuraavaksi suuntaa katse tuota suurempiin oksiin, kun se youtube-hemmokin veisti suunnilleen 8 cm paksusta oksasta lylynsä esiin. Mutta harvassa on suorat oksat ja sitäkin harvemmassa oksattomat sellaiset.
Samantien kaataa kunnon rungon lylyä. Mulla oli justiinsa jotain 10-13cm tyvestä paksuutta. Ei valkoista lähes ollenkaan. Tuolla se on odottanut viimeisiä jänteitä ja tilleröintejä.
Hyvältä näyttää tämäkin, hieman lyhyt on tosiaan.
Juu varmaan joku kunnon honka olisi kaikkein paras, mutta sellaista vaan ei ihan helposti ole saatavilla. Laita Jere ketjua omasta tai kirjoittele tähän, kiinnostaisi kuulla muidenkin kokemuksia lylystä!
Enköhän mä sen tässä lähiaikoina selystä loppuun ja sitten tilleröi. Laitan muutenkin pari katajajännejousta aluille. Samoilla vauhdeilla menisi, mutta katsotaan.
Joku mäkinen maasto, itsellä tuli vastaan hiekkamontun reunalla. Empä edes kerennyt juuri etsiä lylyä.
Mielenkiinnolla itsekin seuraan tämän projektin etenemistä, itsekin kun olen haaveita lylyjännäristä hautonut. Ihan mielenkiinnosta täytyy kysyä, että minkä elikon jänteitä aiot käyttää tähän? Ja mitä liimaa käytät?
Mielenkiinnolla seuraan itsekin tätä aihetta. Siihen liittyen kysymys siitä mikä on sopiva vuodenaika katkaista lylymänty aihio ? Vai onko sillä lylyn kanssa suurempaa merkitystä ?. Tutun mailla kuulemma olisi saatavilla joitakin lylymäntyjä.
Heitän lonkalta, että ei mitään väliä, koska uloin lusto veistetään kuitenkin pois. Lylyhän veistetään pyöreästi sydämen kohdille ja tähän puun keskikohtaan, veistetylle laakealla pinnalle liimataan jänteet.
Eikun nurite, kun mahis käy!
Strutsin jalkajänteitä on tullut käytettyä, kun niitä saa aika kätevästi tilattua suoraan kotiovelle. Liimana olen käyttänyt liivatetta, ihan perus marketista saatavaa elintarvikegelatiinijauhoa. Liimaa voi haudutella itsekin esimerkiksi jänteistä suoraan, mutta tuo gelatiinijauhe on sen verran hyvä, yksinkertainen ja halpa, että hauduttelut on täällä jääneet vain yhteen kokeiluun.
Liimasin tuohon jatkeeksi tuomesta tehdyt sakarat. Pituus on nyt 105 cm. Liitoksissa on parantamisen varaa, mutta jännepunokset tulee vielä päälle, niin uskoisin että sillä kestää.
Eipä ollut mitään vaikutusta lämpökäsittelyllä kosteuselämiseen. Paahtelin nyt sitten vähän enemmän ja lopuksi laitoin salamana kuumaa pihkaa pintaan. Veikkaisin, että nyt loppui venkoilu. Refleksit katosi lämmityksen myötä aika hyvin mutta eiköhän tuossa silti ihan tarpeeksi ole. Ja onhan se jänneselkäkin vielä liimaamatta.
Unohtui tuossa edellisessä viestissä mainita, että pihkan lisäämisen jälkeen annoin vielä lisää lämpöä, siihen asti että alkoi kiehumaan. Tätä tein jonkin aikaa ja pihkan jäähdyttyä kaavin ylimääräiset pois. Ei sitä paljoa kaapimeen jäänyt joten taisi oikeasti imeytyäkin jotain, ja onhan vatsapuoli nyt ihan eri värinenkin. Venkoilu loppui kuin seinään, joten taitaa tuo paahtaminen ja pihkalla kyllästäminen olla ihan olennainen työvaihe näitä jousia tehtäessä. Varmasti parempi ainakin kuin pelkkä paahtaminen.
Taas hieno jousi tulossa Markukselta! Kun muut väittelevät selkänokeista, trooppisista pituusnuolimateriaaleista, muovijänteistä ja vastaavista, niin Markus toimii ja tekee primitiivisistä materiaaleista originaalin kaltaisia upeita jousia! Bonuksena pientä primitiivi-innovointia!
Tulehan Petikon kisaan - jos ei kisaamaan, niin ainakin tuomaan jousia näytille ja ihmeteltäväksi.
Kiitos Tuomo! Nuolet on vieläkin se heikkous, pitäisi paneutua niihin paljon enemmän. Jousien tekeminen on sen verran mukavaa puuhaa, ettei aikaa ole oikein jäänyt muille jousijutuille. Lähinnä sellaista jousien ja eri puumateriaalien testailua on olleet kaikki tähän astiset nuolet. Hupiammuntaa siis, eikä semmoisilla nuolilla oikein kehtaisi kisata, vaikka esimerkiksi tuollainen 25 milliä leveä kahva vaikuttaakin hyvin anteeksiantavalta. Mutta kahtotaan, nyt on tuomen vesaa setin verran kuivumassa nuoliksi.
Mitä, mitä! Markus ei vain ole vielä päässyt kiinni tähän todelliseen jousifoorumin suolaan… Mistä tulikin mieleen, että missähän Auer?
Tosiaan, mitä turhaan pantata osallistumista välineiden suhteen, ellei muita syitä osallistumattomuuteen ole. Etelässähän nuo kisat on, mutta kerrankos sitä nyt vuodessa ainakin lähtee.
Shit! Olisin tänään jo liimaillut ekoja kerroksia jänteitä, mutta nyt tyssää hommat hetkeksi siihen asti, kun löytyy uutta sopivaa sakarapuuta. Ilmeisesti sivuttaiskäyryyden oikomisesta pääsi halkeamaan, olisi pitänyt olla sen suhteen vähän huolellisempi. Voishan tuon tehdä ilmankin, mutta kivempi olisi jatkopaloilla…
Saksasta tilailen, kun ei Suomessa näytä kukaan myyvän mitään jänteitä, tai ei ainakaan siitä pahemmin huutele missään. Jännesettien paino vaihtelee välillä 70 - 100g ja maksaa vähän alle pari kymppiä. Ei mielestäni paha ollenkaan, mutta pienissä tilauksissa toimituskulut ottaa kyllä aika suuren siivun kokonaissummasta.
Mistä tulikin mieleen, että missähän Auer?