Luodinkestävät yksipuiset?

Ammatikseen puujousia tekevä Richard Saffold kirjoitti PaleoPlanetissa vuosia sitten:

I make most of the ones I sell seriously understrained and most are selfbows. Laminated bows on occasion, but I don’t warranty these anymore since its too easy for them to be abused. Selfbows are rather bulletproof in comparison.

Mihinköhän Saffoldin vankasti empiirinen luonnehdinta perustuu? Kun jousi hajoaa, se menee rikki selästään, ja laminaattijousissa selkä tehdään erikseen valikoidusta vetolujasta materiaalista.

En tiedä ketään toista jousentekijää, joka kuvailisi yksipuisia jousia luodinkestäviksi, edes suhteellisesti. Minkähänlaista “pahoinpitelyä” myyntilaminaattijousiin kohdistuu, muttei yksipuisiin jousiin?

Foorumit ovat täynnä perustelemattomia toteamuksia, joihin on jokseenkin turha takertua. Heittojen taustalla voi olla vaikka mitä syitä, alkaen ihan väärinymmärryksestä ja ties mitä. Muistaakseni Saffold teki kapeita ipe-vatsaisia laminaattilonkkareita. Hän käytti lähes mustaa ja erittäin puristuslujaa ipeä ja luulen, että hänen käyttämänsä hikkori tai bambu eivät yksinkertaisesti kestäneet rasitusta. Oliko sitten samaa “heikkoria” kuin taannoin oli Suomessa myynnissä? Tai kuten jotkut tekijät ovat todenneet, että vaahtera on paras selystysmateriaali, kun bambulla on ollut taipumusta ratketa solmun kohdalta. Nämä ovat aina näitä kokemuksia, joista on vaikea tehdä syy ja seuraus -päätelmiä. Ja ehkäpä Saffoldin käyttämä selffarimateriaali on nyt vain osoittaunut toimivaksi ja siitä kun tekee 50 milliä leveän ja pitkän lattajousen, niin onhan se toki kestävä. Saattaapa jotain tekemistä olla liimauksellakin - epoksiliimatun laminaatin kun jättää lämpimänä ja aurinkoisena päivänä autoon, niin hassusti saattaa käydä.

Jos nyt jatketaan yksipuisen “luodinkestävyydestä”, niin saattaa siinä jotain perää olla, keskimäärin. Vaikka laminaattijousessa selkä tehdään mahdollisimman vetolujasta materiaalista, niin valinnanmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset - hikkoria ja bambua pidetään parhaimpina. Väitänkin, että tilastollisesti analysoituna yksipuinen hikkorijousi olisi pitkän päälle luotettavampi ase kuin hikkori-ipe-laminaatti. Laminaatissa selkä joutuu kovemmalle rasitukselle kuin yksipuisessa hikkorijousessa, joka virunee enemmän käytön myötä. Virumisen myötä neutraalitaso siirtyy kohti selkää, jolloin selän rasitus pienenee. Virunut jousi on edelleen toimiva ase mutta selästä ratkennus jousi on polttopuuta. Näitähän on ollut, muun muassa Mikken valkotammijousi yli 40 tuuman vedolla, hajoamaton tuomijousi ja varmasti paljon muita. Jos taas laminaattijousen vatsa on äärimmäisen puristuslujaa materiaalia, niin selän vetolujuus tulee aiemmin vastaan, jolloin selkä hajoaa todennäköisemmin.

Lyhyesti, oikein mitoitettu yksipuinen jousi on luotettava peli, kun taas laminaattijousella on suorituskykyetu puolellaan. Se saadaan muodolla ja materiaalien optimoinnilla, hintana on sitten pienempi pelivara selän kestävyyden suhteen.

Miksi vihamielisyys? Tässähän oli kyse siitä, että tuhansia jousia tehnyt, myynyt ja bisneksissä pysynyt todellinen tekijämies heitti erittäin mielenkiintoisen kommentin, joka herätti ajatuksia, jotka oli kiva laittaa puitavaksi.

Olisi tosi kyynistä olettaa, että tekijämies puhui pehmoisia, kun kerran foorumikeskustelusta oli kyse. Oli aika, jolloin maailman kovimmat tekijät kävivät uraauurtavia, alaa muokkaavia keskusteluita juuri niissä.

Mitä tulee perustelemattomiin toteamuksiin, väärinymmärryksiin jne, niin niitä on yliopistopainoissa julkaistu tutkimuskirjallisuuskin pullollaan.

Saffold totesi kättelyssä tekevänsä myyntijouset ankarasti ylirakennetuiksi. Olisihan pähkää, että Saffold teki ainoastaan yksipuiset myyntijouset ylirakennettuina, ja sitten totesi, että laminaatit ei oikein kestä siviilien käsissä. Täytyy verrata omenoita omenoihin.

Tuo on hyvä pointti, ja pätee yleisellä tasolla. Laminointi-argumentti olisi, että kun liitetään puristuksessa hyvä puu ja vedossa hyvä puu yhteen, niin saadaan kaikista kestävin jousi, mutta monimutkaisuus-vasta-argumentti sanoo, että enemmän komponentteja = enemmän asioita jotka voi pettää.

Tuota “jousi kuumassa autossa”-uhkaa olen jo kauan pitänyt yhtenä yksipuisten jousten loistavista piirteistä.

Hikkori, valkotammi ja kotimaisista juurikin tuomi ovat juuri ne puut, jotka kestävät yksipuisina vaikka millaista vetoa, mutteivät kovin häävisti puristusta, eli ovat täydellisiä “luodinkestäviä”. Suurinta osaa Suomen ja maailman puista ei voi ylivetää miten sattuu, edes kohtuullisesti ylirakennetussa jousessa. Special caseihin ei oikein voi vedota.

Tähän asti ainoassa validissa vertailukokeessa Mojamissa yksipuiset jouset olivat kaikista suorituskykyisimpiä - kyvykkäämpiä kuin rekurvit, jännejouset tai edes perry-refleksit.

Miksi (taas) väärintulkinta? Tuo lainaamasi kommentti oli asiayhteydestään irrotettu, perustelematon väite, jossa oli aivan liian monta avointa kysymystä. Yleensä, jos asia jää vaivaamaan, kannattaa kysyä jatkokysymyksiä foorumilla tai henkilöltä itseltään.

Edellisessä viestissäsi toteat, että “En tiedä ketään toista jousentekijää, joka kuvailisi yksipuisia jousia luodinkestäviksi, edes suhteellisesti.”. Sepä se, foorumilla voi väittää kaikenlaista ja jos ei viitsi/jaksa/pysty/halua perustella sinänsä yllättävää kommenttiaan, niin se jää aika irralliseksi, tavallaan turhaksi. Jopa tekijämiehet saattavat joskus puhua pehmoisia…

Tässähän se suurin ristiriita onkin. Jos ammattilainen ei saa ylirakennettua laminaattia kestämään, niin jotain on kyllä pielessä. Eikä se liity yksipuisten ja laminaattien eroihin sinänsä, koska jousessa heikoin kohta ratkaisee koko jousen kestävyyden. Jos heikoin lenkki on liima, niin silloin liima on valittu väärin tai liimaus on tehty väärin. Jos heikoin lenkki on materiaaleissa, niin ne on valittu väärin käyttökohteen näkökulmasta.

Mikäs on Tuukan näkemys asiaan - miksi Saffold väittää kuten väittää? Miksi yksipuisista jousista voi tehdä luotettavia käyttöpelejä mutta laminaateista ei?

Nyt täytyy kyllä sanoa, että Tuukka kirjoittaa aivan pehmoisia. Suorastaan yllättävää ja harmittavaa, jos todella vetoat MOJAM-testiin. Testijärjestelyt lienevät sinulle selvät (esimerkiksi Hamm 2008, 108–111)? Ja jos olet lukenut tuloksia, niin Bakerin pekaanijousi (47#@28") heitti 164 fps mutta Bakerin perry-reflex (myös 47#@28") heitti 165 fps. Jos tehdään suorituskykytestejä, niin kyllä ne pitäisi tehdä mittausteknisesti järkevällä ja vertailukelpoisella tavalla. Toisekseen, Gardner on todennut, että hyvin tehty laminaattijousi on keskimäärin noin 7–10 fps nopeampi kuin hyvin tehty yksipuinen jousi. Saman eron olen itsekin hyvin pienellä aineistolla saanut. Ja aina on toki poikkeuksia.

Niin… meiltäkin löytyy täältä suomesta pisimmät laukaukset ammuttuna joko laminaatilla, jännejousella tai sitten jo sarvikomposiitilla.
Saa tulla haastamaan ensi kuussa, katsotaan miten on asian laita.

Myönnän kirjoittaneeni pehmoisia, mutta vain ihan hitusen. Tuomon sitaatista käy ilmi, että erittäin työläästi ja jälkiteollisesti valmistettu Perry Reflex-jousi heitti Mojamissa huikeat 1 fps:ää nopeammin kuin yksipuinen jousi. Ero on niin pieni, että sitä ei voi edes havaita ampuessaan, toisin kuin jousten välistä massiivista rakenteellista ja panos-tuotto-eroa.

Mitä tulee Suomessa ammuttuihin pisimpiin laukaisuihin, niin ne eivät ikävä kyllä vielä todista mitään. On vähän kuin joku vetoaisi vaikka siihen, että Suomessa kukaan ei ole ajanut sähköautolla lujempaa kuin 120 km/h, joten sähköautolla ei pääse sen lujempaa.

Nils Torske 333 metriä yksipuisella hasselilla

Alistair Aston 339 metriä yksipuisella marjakuusella

Howard Hill 357 metriä yksipuisella osagella

Homer Prouty 447 metriä yksipuisella marjakuusella

Harry Drake 438 metriä yksipuisella osagella

Harry Drake 494 metriä mahdollisesti yksipuisella marjakuusella

Jänne-liimamassa on noin kaksi kertaa raskaampaa ainetta kuin tyypillinen jousipuu. Tämän lisäksi jänne toimii puujousen taipuma-alueella jähmeämmin kuin paljas puu. Näiden syiden takia jänneselän heittoetu puujousissa on lähinnä fifti-sixti, mikä tuli Mojamissakin selväksi. Muita etuja ja haittoja jänneselkä kyllä tuo. Komposiitit ovat sitten oma lukunsa. Niissä jänneselkä työskentelee kunnolla, eikä asetyyppi edes ole mahdollinen ilman sitä.

Kyse ei nyt ollut jousen suorituskyvystä, kuten aloitusviestistä ilmenee. Tosin, kuten jo aiemmin todettu, että jos verrataan yksipuista jousta ja laminoitua jousta, niin laminoidulla jousella on suorituskykyetu puolellaan. Esijännitetty laminaatti on kevyempi kuin yhtä jäykkä yksipuinen, tai jäykempi kuin yhtä painava yksipuinen, josta seuraa etu suorituskyvyssä. Isossa aineistossa se näkyy. Etu ei tietenkään tule pelkästään laminoimalla puuta yhteen.

Mutta jos pysytään asiassa, niin toisessa viestissäni esitin perusteluja, miksi yksipuinen jousi voi olla kestävämpi kuin laminoitu jousi. Mitäs mieltä Tuukka on asiasta, miksi yksipuinen jousi voisi olla kestävämpi ja luotettavampi peli kuin laminaatti?