Pienenä knoppitietona – ensimmäisen artikkelin kirjoittaja, Ernst Schybergsson oli ensimmäinen suomalainen henkilö, joka on ampunut puujousella MM-kilpailussa. Tämä tapahtui vuonna 1934. Sen jälkeen seuraava suomalainen puujousiampuja MM-kilpailussa oli @Rane, vuonna 2010.
Hauska oli maininta ruotsalaisten Seefab-jousista: “…tehdas ei ole, yrityksistään huolimatta, onnistunut valmistamaan sellaisia teräsjousia, jotka kestävyydessä vetäisivät vertoja puujousille.”. No, seuraavana vuonna Scgybergsson ampuikin jo teräsjousella.
Jutun lopussa oli vielä hyvä lainaus, myös jousimetsästykseen liittyen. Ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen ilmavoimille ensimmäisen palveluskäyttöön päässeen lentokoneen. Rosen oli myös innokas metsästäjä, joka metsästi myös jousella. Rosen totesi, että “Jousella ampuminen on urheiluista hienoin.”!
Tuosta 30-luvun linkkipläjäyksestä käy hyvin ilmi, että suomalaiset eturivin humanistit olivat 90 vuotta sitten perillä Amerikan tuulista. Ei oltu pussinperässä silloinkaan. Itkonen, Pälsi ja kumppanit lukinevat Popen ja kumppanien seikkailuista aika tuoreeltaan ja saatettiin todeta jousirenessanssin alkaneen. Vaan olivatko tohtorit lehtijuttujen varassa, vai kenties Hunting with the Bow and Arrown’kin lukeneita, tai Youngin Alaskanfilmejä nähneitä?
Sakari pälsin kirja. Suuri kaunis ruma maa. 1927.Kertoo pälsin Kanadan matkasta.
En muista enää yksityiskohtia mutta aika turneeta teki pitkään tuolla suunnalla.
Jotain jousijuttujakin on saattanut mieheen tarttua:)
Lukemisen arvoinen kirja aikalaisekseen.
Juu. Pälsi oli maailmankansalainen ja myös tutkimusmatkailija, lukuisten akateemisten ansioittensa lisäksi. Pohjois-Amerikka on kuitenkin julman iso manner, ja 1920-luvulla koko mantereella oli kourallinen jousella metsästäviä länkkäreitä, ja vain hitu enemmän edes inkkareita, kun reservaattiaika oli jatkunut jo sukupolvia ja perinteiset tavat oli lähes viimeistä myöten kitketty alkuperäiskansoista. Pälsin olisi pitänyt lukea joko lehdistä tai kirjoista saadakseen tietoa jousimetsästävistä valkkiksista, minkä saattoi ihan hyvin tehdä.
Uusi Suomi 23.4.1937: “Muinaissuomalaiset varsijouset kiertopalkintoina Suomalaisen partiopoikaliiton koko maan käsittävässä toimintakilpailussa. […] Kiertopalkinnoiksi sekä piirien sisäisiin että niiden keskeiseen kilpailuun on eräs SPPL:n johtokunnan jäsenistä lahjoittanut varsijousia, jotka ovat valmistetut alkuperäisen muinaissuomalaisen mallin mukaan.”
Suomen Kuvalehti 5/1936: “Kansallismuseon kokoelma 100 vuotta sitten”
Aamulahden sunnuntailiite 2.7.1938: “Vamha ase kuolee… Jousen ja nuolen satu alkaa olla lopussa.”