Kattelin oliko lehtikuusesta paljon mitään jousimateriaalina kun alko tippuilee aika isoja oksia tuttavan lehtikuusessa, näköjään siperian-lehtikuusi.
Ominaisuudeltaan lehtikuusessa on paljon sydänpuuta, mitä oksissakin oli. En osaa sanoa oisko lylyä sinänsä kun rungossakin on paljon sydänpuuta kanssa.
On näköjään rakennetu suomalais-ugrikalais tyylinen jousi ja komposiiti M-muotoinen jousi jossa käytetään lehtikuusta. Myöskin simppelimpi yksipuinen pienriistalle.
Aattelin kokeilla jos saman tapaista, jommasta kummasta tyylistä, tekis jousen noista isoista oksista.
Sydän lehtikuusi on hyvin pihkaista ja jopa hauraan tuntuista, kestää ulkoilmaa hyvin. Lehtikuusen kulutuskestävyys on erittäin hyvä, on ollut mökin lattiana 30v eikä polkuja näy. Kasvavassa puussa lehtikuusen oksat kestävät lumikuormaa hyvin, joten ei puuaines ainakaan tuoreena ole heikkoa tai haurasta. Kasvaa tontilla kolmea lajia, euroopan, siperian ja kurilien lehtikuusia.
En tiedä lehtikuusesta jousena mutta älä nyt taivuttele sitä tuoreena ollenkaan. Annat olla ja seuraat painon putoamista kunnes se pysähtyy. Sitten alat taivuttelemaan. Maltti on valtti
Kannattaisi vaiva käyttää johonkin muuhun kuin höttöiseen kuusen veistelyyn. Jos nyt edes pihlajasta, mikäli ei vaahteraa, pähkinpensasta, saarnea, syreeniä, omenapuuta jne löydy.
Tai leveä, pitkä koivu!
Lehtikuusi itse asiassa ei ole kovinkaan höttöistä, mutta oman kokemuksen mukaan kyllä hieman haurasta ja varsin kulutusta kestävää.
Muistan joskus nähneeni dokun, jossa siperialainen teki itselleen sukset kun sattui talvi yllättämään ja ne olivat ainakin tekstin mukaan lehtikuusta, jolloin ei se kyllä aivan toivoton tapaus ole. Sukset kyllä taitavat elää elämänsä märkinä, jolloin en luule haurauden tulevan esiin.
Heis ny, on mulla ny se verran menny rikki, ym. Ettei ny niin haittaa. Enemmän harjoittelua kanssa, vaikka vuoden tai pari tässä menny. Testailua ja muuta.
