Edut/haitat?
Läpitaipuvan voi määritellä ylivertaiseksi rakenteeksi: koko kaari tekee työtä, mikä vähentää rasitusta kaikkialla. Vähäinenkin taipuma kahvassa tekee yllättävän ison määrän työtä. Vähäinenkin taipuma kahvassa parantaa myös täyden vedon jännekulmaa, parantaen sekä vetotuntumaa että heittoa.
Läpitaipuva rakenne on törkeän paljon helpompi ja nopeampi työstää kuin jäykkäkahvainen. Näin eritoten, kun käytössä on pelkkiä käsityökaluja, saati primitiivisiä työkaluja. Jäykkäkahvaisen jousen kahvan ja feidien työstäminen on huomattavan iso työmaa, joka jatkuu läpi jousenteon.
Läpitaipuva jousi voidaan tehdä olennaisesti ohuemmasta aihiosta kuin jäykkäkahvainen jousi. Pienemmät puut ja ohuemmat lohkot pelittävät, mikä on sekä saatavuus-, työmäärä-, että logistiikkaetu.
Läpitaipuvat jouset ovat pääasiassa kapeita jousia, mikä on massiivinen etu maasto- ja metsästysammunnassa. Kapea jousi ei peitä näkymää kohteeseen kuten leveä jousi, eikä kapean jousen liike myöskään näy riistalle yhtä helposti kuin leveän jousen liike.
2 tykkäystä
Heh, “ylivertainen rakenne”. Ehkä ylivertaisen helppo rakenne! Toki onhan se niin kauan kuin on riista vastassa, eli kohde joka a) ei ammu vastaan b) ei vaadi äärimmäistä tarkkuutta.
Vähän karrikoiden jäykkä kahva tuli jouseen sotakenttien ja kilpa-ammunnan myötä. Eli haluttiin ampua kevyitä nuolia pitkiä matkoja tarkasti ja tehokkaasti. Sarvikomposiiteissa on jäykät kahvat ja samoin taulujousissa (pitkäjousissa). Ja niillähän noilla molemmilla areenoilla dominoitiin.
Britit kyllä käyttivät läpitaipuvia pitkäjousia joka on hieman poikkeus tuossa joukossa. Mutta olivatko ne sarvijousien veroisia sotakäytössä? Jos kysyy britiltä niin tottakai! 
Molemmilla kahvatyypeillä on paikkansa ja niitä on kiva tehdä. Läpitaipuva kahva on todellisen perinnejousiharrastajan valinta usein - moderneilla kilpa-ampujilla IFAA liiton alaisissa puujousikisoissa niitä ei paljoa näe. Läpitaipuvakahvaisella jousella on vaikeampi ampua.
Veistotekniset jutut on ihan totta mitä Tuukka tuossa sanoo. Minulla noissa sarvijousissakin aiheuttaa ongelmia säännönmukaisesti kahvan seudut. On niin helppo ylirasittaa siinä lapoja.
Ei ole olemassa mitään varhaiskantaista jousenkäyttöä, jossa tarvittaisiin sellaista tarkkuutta, mitä läpitaipuvalla jousella ei voisi saavuttaa. On harha olettaa, että esim. joku 1500-luvun euraasialainen jousisoturi tarvitsi työssään suurempaa ampumatarkkuutta kuin joku perheensä jousella elättävä ja puolustava metsästäjä.
Läptaipuvia jousia on käytetty vastaan ampuvia kohteita vastaan ympäri maailmaa, tuhansien vuosien ajan.
Ei jousiammunta ole turkkilaisten ja englantilaisten juttu, vaan maailman juttu. Jousilla käytiin sotaa lähes kaikkialla, ennen ja jälkeen turkkilaisia ja englantilaisia.
Männä viikolla juttelin Simon kanssa varhaisesta eurooppalaishavainnosta 1500-luvun Brasiliassa, että paikallisten intiaanien jouset olivat voimakkaampia kuin englantilaisten jouset ja intiaanit ampuivat niillä englantilaisia nopeammin. Sota-ammuntaa läpitaipuvilla harjoitettiin ylt’ ympäri.
Vaikka sitä ei keskustelun alussa eksplisiittisesti tuotu esille, käsitteli keskustelu ja myös vastaukseni puujousia. Sarvijousilla on täysin toisenlaiset puristusominaisuudet, eikä mitään rankaisua tule siitä, että jousessa on jäykkä kahva ja lyhyt taipuva osuus ja niukasti leveyttä. Ei voi verrata.
Jäykkä kahva on välttämätön sellaisessa jousenkäytössä, jossa nuolet on katkaistu vetopituuden mittaisiksi, lähtönopeuden ja kantaman maksimoimiseksi. Sellaisia nuolia ei käytetty juuri missään ennen historian myöhäisimpiä jaksoja (1500-luku on jousenkäytön kannalta myöhäistä aikaa). Ei edes brittiläisessä tauluammunnassa.
Modernissa ammuntakulttuurissa nuolet ovat vetopituuteen katkaistuja ja näitä superherkkiä nuolia ammutaan jousista, joiden kahvat on tehty hellimään sellaisia herkkiksiä.
Eivät IFAAn ampujat valitse jousiaan maailman jousiperinteestä objektiivisesti poimien, vaan käyttävät sellaisia jousia, joita noissa kisoissa on tapana käyttää, ja jotka ovat koko 1900-lukulaisen teollisen jousiammunnan vahvan vaikutuksen alla, vaikka kuinka olisivat puusta tehtyjä. Meillä kaikilla länkkäreillä on voimakas taka-ajatus, että jousessa pitää olla kahva, mutta ei se ole universaali totuus, ei sinne päinkään.
Männävuosikymmenten maininnat “vaikeista” läpitaipuvista perustuvat kuvitelmaan, että läpitaipuvan jousen konseptiin kuuluisivat modernit, vetopituuteen katkaistut nuolet. Eivät kuulu, eivätkä ole ikinä kuuluneet.
Missä pitkäjousissa on jäykät kahvat? Ei läpitaipuva tarkoita pelkästään D-jousia, ja “kompassiin kaartuvia” jousia. On paljon läpitaipuvia jousia, joiden läpitaipuvuutta ei näe mistään, keskiosan liike on niin vähäistä mutta silti helvetin tärkeää. Ampuja tuntee läpitaipuvuuden kädessään, ehkä.
1 tykkäys
Jatkokysymys: jos vaikkapa lavan puolivälistä puoliväliin on leveys 35 mm, eikös ovaalilla tillerillä voi läpitaipuvan kahvaa kaventaa pari-kolme milliä?
Miksi? Eikö läpitaipuvalla voi ampua täsmämittaisia?
Nopea vertailu VirtualBow-ohjelmalla: Jäykkäkahvainen jousi on 3 jalkaa sekunnissa nopeampi, hyötysuhde on 4 prosenttiyksikköä parempi mutta minimijännitys (puristuksessa) on 8,8 % suurempi ja maksimijännitys (vedossa) 9,9 % suurempi kuin läpitaipuvalla jousella.
Läpitaipuva jousi oli 1600 mm pitkä, veto 27 tuunaa, leveys 25 mm kahvassa ja kärjissä 10 mm. Paksuus 18 mm, josta ohenee tasaisesti kärkiin 10 milliin. Jäykkäkahvainen muuten vastaava mutta kahvaan lisätty 240 mm pitkä ja 15 mm paksu kahvaosa, jousi ohennettu sopivasti, jotta jäykkyys sama (41 paunaa). Kärjet vastaavilla mitoituksilla.
Jäykkäkahvainen jousi taitaa kyllä olla aika uusi keksintö. Englantilaisiin tauluammuntajousiin se taisi tulla joskus 1800-luvun puolivälin paikkeilla, kun huomattiin, että kahvan paksuntaminen vähentää jousen tärähdystä laukaisusta – kahvasta käytettiin nimitystä ”Buchanan dips”. Kahva ei ollut paljoa paksumpi.
Kyllä moni kilpa-ampuja (niin HB- kuin LB-luokissa) ampuu ylipitkillä nuolilla, syystä tai toisesta. Ja moni myös tykkää vetopituuden mittaisista nuolista, koska niillä saa nuolen massan minimiin. Mutta ei ne mitään “superherkkiä” nuolia ole, vaikka tietenkin ylipituus vähentää virheherkkyyttä.
Kyllähän kaikki jouset, jäykkäkahvaisetkin taipuvat kahvasta. Olennaista onkin koko jousen mitoitus – jousi pitää mitoittaa niin, että se kestää käyttöä kahvan mallista riippumatta. On vähän hassua sanoa, että kahvan lähes huomaamaton taipuminen on “h***n tärkeää”, koska silloinhan jousi on mielestäni mitoitettu väärin, jos se hajoaa jos kahva olisi aavistuksenkin paksumpi (-> maksimi- ja minimijännitykset kasvaisivat hitusen). Kyse on pikemminkin omista mieltymyksistä – jos tehdään varhaiskantainen jousi tai jousi tietyn esikuvan mukaan, niin siihen ei kuulu iso jäykkä kavennettu kahva. Jos taas tehdään nykyajan tietämyksen mukaisesti nopein ja mukavin jousi, niin sittenhän hyödynnetään kaikkia keinoja – tehdään paksu ja kapea kahva, ehkä vielä myötäkaareva kahva, vastakaarevat lavat, laminoituna.
Toki voi. Samalla tietenkin voi kahvaa jättää vähän paksummaksi. Moniakin asioita voi tehdä mutta niissä on vain se ongelma, että ne perustuvat yleisiin olettamuksiin. Elliptinen tillerimuoto siirtää jännityksiä kohti lapojen kärkiosia mutta silti todelliset jännitykset jäävät tuntemattomiksi. Rasitusten tasaisen jakautumisen kannalta pyöreähkö tilleri on optimaalisin, ja silloin jousi viruu tasaisesti kauttaaltaan mutta se taas johtaa siihen, että kahvan alueen viruminen vaikuttaa paljon lapojen kärkiosissa. Siksi esimerkiksi Baker suosi elliptistä tillerimuotoa, koska se siirsi virumaa lähemmäs kärkiä. Mutta se taas ei noudata tasaisen jännityksen jakautumisen periaatetta. Vanhan sanonnan mukaan, suo siellä, vetelä täällä.
1 tykkäys
Ei se jäykkäkahva ihan uus ole myöskään..
Läpitaipuvan jo ymmärtää nimestäkin mutta missä menee jäykkä kahvaisen minimi raja? Tuomon 240mm kahva alue on todellapitkä ja ilmeisesti myötäilee ns urheilujousien mittoja?
Minulla oli joskus iha perus tyyli jättää jousen kahvaan about 15cm aluee täysin jäykäksi ja silti nimittää jousta läpitaipuvaksi.
1 tykkäys
…ja taas vaikkapa tuossa haasteen pihlajajousessa kahva taipuu ihan ihan verran vaikka se on periaatteessa jäykkäkahvainen.
Feidit kun jatkuvat kahvan keskelle.
Kysyin vaan yhden tuomiaihion tähden.
Se kun on 7-8 cm paksusta rungosta ja jotenkin olisi kiva kokeilla kapeaa.