Kokeilin välillä ampua säännöllisesti viikon. Kummaa hommaa.
Ensin kolme päivä orapihlajajännärillä 52lbs, sitten pari pvää jalavajännärillä 45lbs ja sitten marjisjännärillä (55lbs?). Nyt tuo vika tuntuu kivoimmalta. Jo senkin takia että niputtaa/sopii nuolisetilleni parhaiten vai onko niin että yty vie epätarkuutta laukaisusta pois ja siksi kiva. Paha sanoa, marjis on painoltaan kevyin, herkin ja orapihljaja raskain…vakain. Kaikki rekurvi mallia 125-132cm.
Lyhyitä matkoja 20m-5m. Usein monipisteharjoitteluna eri kohteisiin, eläinkuviin. Joskus ammuin kolmen nuolen sarjoja, joskus yhtä ja joskus kympin settiä. Jonkun verran rinnepalloon eli liikkuvaan. Mulla kolme taustapakkaa ja vaihtelin niitten paikkoja niin että jalkojen alla ei olis suoraa koko ajan ja muutenkin ylös ja alas.
Laakeja viikkoon tuli n.570. Tonnin viikko ois kiva. Jonain päivänä vejin vaan 30 laakia, jonain yli 100. Yksi välipäivä tuli viikkoon.
Laittaakaas reenivinkkejä. Sais vähän uusia tuulia ammuntaan.
Minä ammun tosi paljon. Varmaan 150 laakia/päivä ja melkein joka päivä.Ei ole tänä kesänä työ esteitä.Ja takapihalla treenipaikka. Samanlaista settiä kuin Juhalla tuntuis pääosin olevan. Jonkun verran ammun pelkkään tauluun 18-20m ihan vaan tekniikan takia kun mulla vasta neljäs vuosi lajin parissa menossa.ja on vähän välillä tekniikka hukassa.Sit on esim 6kpl kohteita etäisyyttä 5-20m ja vitaalialueella pisteitä 2 ja 1 pitää saada esim 5p 6 nuolella ennenkuin lopetan. 2p alue noin 4senttiä ja 1p alue n,8-10cm
Viime aikoina pääasiassa 40 - 60 jaardilta sateen salliessa päivittäin muutamasta kymmenestä pariin sataan laakia. Välipaloiksi muutama sarja myös 10 ja 20 jaardilta. Kohta pitää myös joku nuoli elukkatauluihinkin nakata, kun Saksassa EM-kisat lähestyy ja yhtenä päivänä siellä niihinkin olisi kiva osua.
Olen nyt kesällä ampunut melkein joka päiva 2, jopa 3 tuntia.
Ammun aina samat matkat, 10, 15, 20 metriä, joskus 30 ja 40. Käytän samoja tauluja ja kirjoitan tulokset päiväkirjaan.
Joskus sujuu hyvin, joskus tasaisen surkeasti.
Kun käy huonosti olen hyvin varmasti ajattellut liikaa ja liian moninmutkaisesti. Silloin auttaa, kun ammun välillä tosi nopeesti tai keskityn vain yhteen asiaan, esimerkiksi ankerointipisteeseen.
Vinkkeja en voi teille mestareille antaa kun olin viimeksi aina “default-luuseri”.
Päiväkirjan mukaan olen edistynyt, mutta unohdanko taas kaiken kilpailutilanteessa? Saa nähdä…
Olen itse todennut käytännössä, että määrällä ei ole mitään virkaa ammuntaharjoittelussa, laatu ratkaisee kaiken. Kymmenen hyvässä vireessä rennon keskittyneen sisäisesti ammuttua laukausta voi olla täysi treeni. En ammu juuri koskaan 30 laukausta enempää kerralla, koska ammunnan paras, herkin taso laskee niin rankasti niin nopeasti. Tekniikkalajeissa on tärkeää välttää pientäkin kärähtämistä, mutta frekvenssin pitää olla korkea jotta hermotukset ja motoriikka kehittyy. Huonosti treenaaminen vahvistaa lähinnä ammuntavirheitä.
Viikonlopun FFAA:n maastokisoissa yksi kaveri raportoi lauantain Field-kierroksen jälkeen mittarinsa lukemiksi 12 000 askelta ja kiipeilyä 89 kerroksen verran maastossa vajaan kahdeksan tunnin aikana. Kyllä se siltä itsessäkin tuntui, kun päälle tuli toinen mokoma sunnuntain Hunter-kierrokselta ja kaiken tuon alle radan paalutus perjantai-iltana. Kyllähän siinä oma työnsä oli kasata itsensä joka rastilla neljän nuolen ampumiseen, varsinkin kun treeneissä ei koskaan tule samanlaista fyysistä rasitusta haettua, vaan homma on enempi kevyempää ammuntaa. Tietenkin, kun pohja ammunnalle on kunnossa ja alitajunnassa, homma toimii paremmin.
Mielenkiintoinen näkökanta Tuukalta. Allekirjoitan laadun merkityksen ja tosiaan 20 keskittynyttä laakia voittaa 50 nuolen tyhjänpäiväisen ammuskelun. Ajatus mukana, silti rennosti, siinä se ampumisen vaikeus on ja kaikki sen tietävät.
Kuitenkin uskon myös määrään. Eli tiettyjen kipukynnyksien ylittämiseen ammunnassakin. Ei aina huvita ampua ja ammun silti, on ollut ehdoton kehityksen edellytys. Muutoin laakit olisivat jääneet aika minitasolle jos aina olisi kivaa. Myös ammuntalihaksiston kouliminen vaatii määrää. Tällöin kysytään mieleltäkin kovempaa haastetta. Ja jos pystyy keskittymään yhtenä viikkona noin 40 nuolen satsin niin parin viikon päästä voi jo 60 nuolta mennä keskittyneesti. Mieli on kehittynyt.
Vetoharjoittelu on tunnettua kaikissa lajeissa. Ammunan voi pilkkoa moniin jaksoihin samalle päivälle esim 3x40 nuolta. Aamulle, päivälle ja vika satsi illalle.
Viikkorytmitys voi olla myös vaikka että että ampuu kaksi kovaa päivää. Pari ihan lepopäivää ja kolme rennompaa ammuskelua. Tähän tietty ynnäten kuukausirytmitys, eli parin kovan viikon jälkeen on rento viikko paikallaan. Se tekee hyvää mielelle, lihaksille ja hermotukselle.
Kysymys porukoille, kun meillä on niin erilaiset tavoitteet ammunnassa…
Onko teillä painotuksia kevätreeneihin? Entä kesälle? Treenaako syksyllä enää kukaan vai pidättekö ammuntaa silloin ylläpitävänä esim. Metsästyskuntoa ylläpitäen.
Ja toinen kysymys. Ammutteko ensin niin että nuolet niputtaa kymmenestä metristä vai aloitettako ns peruskuntotreenin 40y matkalta? Eli läheltä vai kaukaa?
Ja kolmas kyssäri. Mikä/mitkä ovat ne ne ns päämatkat tai tärkeät matkat/etäisyydet?
Mulla on 19 kuukautta säännöllisempää ammuntaa takana. Toukokuu-elokuu pyrin ampumaan viikossa 2x2 tuntia, pyörinee siinä 120-150 nuolta per kerta ja syys-huhtikuussa sitten kerran viikossa 2h. Talvitreenit ovat ehkä laadullisesti parempia, käyn ampumassa alkeisvuoroilla jolloin paikalla on ohjaajia jotka hyvin hanakasti tarttuvat havaitsemiinsa virheisiin. Mikä on erinomainen asia, otan kiitollisuudella vastaan heidän opastuksensa vaikka se saattaa hieman nolostuttaa kun kaikkien kuullen morkataan kyynärpään asentoa. Täytyy vain niellä ylpeytensä.
Kesällä päämatka on 30 metriä ja talvella hallissa 18. Tauluosumat eivät ole oleellisia mutta niput ovat. Kuusi nuolta 10cm nipussa ilahduttaa aina. Harvoin mutta aina.
Olen kyllä Mennan kanssa samoilla linjoilla. Tosiaan kun keväällä lähti 4.vuosi lajin parissa liikkeelle niin tarvii paljon vetoja että sais rutiinia suorituksiin. Mutta laatuharjoittelu kuuluu toki ohjelmaan,eli keskittyneesti ajatuksen kanssa.Painotus on kyllä treeneissä keväällä kesän kisoja kohti. Talvella pyrin pitämään jonkinlaista ammuntaa yllä,leutoina päivinä ulkona ja sisällä jos on mahdollista. Aloitan ammunnan 10-15m lämmittelyvetoja ja kun rupee tuntuun hyvältä niin 15-25 väliltä tositoimintaa kohteet eri tasoilla ja matkoilla. Päämatkat on + - 20m