Kuorijänteet

Mulla on päähänpittymäksi muodostumassa luonnonmateriaalijänteet ja niistä varsinkin kuorten nilasta saatavat jänteet. Viime kesänä yritin pajunkuoresta muutamaa yritelmää ja pieleen meni, liian joustavaa mun metodeilla tehtynä ja aivan liian heikkoa kestämään kovaa vetoa. Mikke antoi tosi hyviä vinkkejä Taka-Hikiässä miten nilan saa kestävämmäksi eli koivuntuhkaveden pitää olla jäähtynyttä ja liotuksen pitää kestää ainakin vuorokauden tai kauemmin ja noi konstit pajulle tullaan kokeilemaan ensi kesänä.

Mennalta hakemani jalavaa säilytin kuorittuna halkokatoksen katonrajassa. Kun otin puun esille osa joka oli ollut sateelle alttiina irrotti nilakerroksen nätisti yhtenä levynä ja jalavan nila tuntui muutaman koepunonnan perusteella erittäin lujalta ja venymättömältä. Oletan että jalavan nilasta saa täysin toimivan jänteen, ainakin jos sen saa irtoamaan pitkänä pätkänä.

Ötzin marjakuusijousen jänne taisi olla lehmusta. Viime syksynä kaupungin miehet karsivat puistotien lehmuksia ja jättivät jokusen oksanpätkän jälkeensä. Sen verran testasin jäljelle jääneitä kuorenjäämiä että mieli tekisi kokeilla jänteeksi lehmustakin.

Onko kellään kokemuksia kuorijänteistä? Kaikki vinkit otetaan mielihyvin vastaan!

Onpa hienoa että kaarna (heh) kiinnostaa! Kuorijänteet eivät ole missään pohjoisella pallonpuoliskolla ja meikäläisten materiaalien piirissä olleet yleisiä saati vallitsevia, mutta pakon edessä niitäkin on käytetty aika ajoin ja sadesäällä. Jotenkin puusta otettu jousenjänne kruunaa puujousen, omavaraisuudellaan.

Ötzin varusteissa ollut niininuora ei ole jousenjänne. Se on aivan liian vaihteleva läpimitaltaan ja heikkolaatuinen kestääkseen Ötzin jousessa, tai juuri missään jousessa.