Kuiva vastaan märkäsulka

Mark Stretton on jo muutamia vuosia testaillut erilaisia nuolia, niiden vaikutuksia ja ammunta tapoja englantilaisilla sotajousilla.
Tässä taas yksi niistä.

Silmäilin Strettonin artikkelin, enkä ainakaan huomannut mitään selitystä sille, että märkäsulkainen nuoli lensi testissä 8 fipsiä hitaammin kuin kuivasulkainen nuoli. Kahden gramman massaeron Strettonkin noteerasi, mutta se ei selitä. Sulkien kastuminen ja kokoonpainuminen vähentää nuolen ilmanvastusta, minkä pitäisi teoriassa kasvattaa nopeutta ja kantamaa. Kronotestissä ilmanvastusero ei ehdi vaikuttaa mitään, mutta maksimikantamassa ehtisi. Jos märkäsulkainen nuoli menettää vakautensa, on sen kantama ja läpäisy tietenkin surkea verrattuna kuivasulkaiseen nuoleen, mutta tämäkään ei vaikuta kronomatkalla nopeuteen.

Kiinnostava artikkeli! Huomattavan suuri ero kyllä, joka ei tosiaan selity ilmanvastuksella tai massaerolla. Olisiko syy tässä - lainaus artikkelista: “…it was quite visible that it took far longer for the arrow to straighten up before it hit the face of the target.” Eli laukaisussa epävakaa nuoli hukkaa sen verran energiaa jo lähtövaiheessa, että se näkyy kronotuloksessa. Tämänkin voisi testata…

Tekstissä lukee että kasteli nuolen sulat hanan alla.
Pitäisi kai testata kuinka paljon samalla tavalla kasteltu pelkkä puuvarsi ottaa vettä ja paljonko sitä säilyi sulissa ammunnan jälkeen.
Kuvittelen myös että märkä sulka liikkuu hitaammin. Samalla tavalla kuin kastunut lippu ei enää jaksa heilua tuulessa.

Nokki pästä tulee ainakin hetkellisesti raskaampi.