Ipe on öljynen puu, mutta kun silti haluaisi nahkaliimalla liimata. No marinolia rättiin (denaturoitua etanolia) ja vimmattua hankaamista varmaan puoli tuntia!!??? Ja lopputulos että väriä irtoaa niin pirusti ja liima tarttuu suorastaan huonommin!
Että mikä sitten ratkaisuksi? Jotkut todellakin kirjoittaa, että alkoholilla pyyhkiminen vain levittäisi puun öljyä laajemmalle? Voiko olla. Vai olisiko marinol (polttoneste) ihan väärä aine tähän hommaan.
Ongelmaa ipen liimaamisessa ei aikaisemmin ollut (en putsannut alkoholilla), mutta sittemmin vaihtui lankku ja ilmeisesti eri puusta kaadettu. Eipä pysynyt liima ja petti saumat. Eli puukohtaista vaihtelua on.
Jännä ilmiö kyllä. Ihan kuin ei imeytyisi yhtään puuhun. Olisiko vielä Marinolista märkä pinta? Tai sitten todella tiukkaa ipeä, sarvimaista. Vaatisiko kuitenkin karhennuksen? Ihan vedellähän tuota voi kokeilla, että miten imeytyy eri tavalla valmisteltuihin (höylätty, hiottu, puhdas, asetonilla putsattu, jne.) pintoihin.
Testasin juuri niin eipä vieläkään imeydy vesi tuohon. Jo on. Pakko käydä asetonia ostamassa ja sillä tussata vielä. Toivottavasti ei nyt kovin suureksi hiomiseksi mene, kun juuri on aikalailla millilleen laminaatit mitotettu.
Asetoni toimii. Rättiä tosin menee paljon, sekä aikaa, tietää sitten kyllä pyyhkineensä.
Suosittelen lateksisia tai nitriilistä tehtyjä hanskoja, asetoni sulattaa vinyyliset. Jonkinlainen kaasumaski olisi myös aiheellinen.
Mulla on tuossa 3 siivua ipeä, kahdesta eri lankusta. Toinen ei ime vettä marinolin jälkeen, toinen imee. Eli toiseen tuo "käsittely " heikensi pintaa, toisessa ei näkyvää eroa.
Siklaus palautti hylkivän pinnan normaaliksi.
Liimausta varten puhdistamiseen yleensä suositellaan asetonia tai metyylietyyliketonia, joka ei haihdu ihan yhtä nopeasti. Puhdistettu pinta pitäisi liimata heti kun liuotin on haihtunut, esim. teakissä jo muutaman tunnin odotus vaikuttaa.
Jotkut ovat kuulemma käyttäneet uuninpuhdistusainetta. Se täytyy tosin pestä vedellä pois, puu kuivata ja kuitenkin vielä jatkaa asetonilla homma loppuun. Ehkä sitten sitten ei tarvitse pyyhkiä niin älyttömästi, en tiedä…
Asetonin voimakas haihtuminen muuten myös viilentää tehokkaasti. Näpit ovat joka kerta olleet aivan jäässä urakan loppuvaiheilla, enkä millään ole voinut lopettaa ennen kuin rätti ei enää värjäydy ruskeaksi. Ei ole lempipuuhaani.
Joillekin 2 komponentti akryyleille luvataan kykyä rajallisesti liimata öljyisiä pintoja, perustuu ilmeisesti siihen, että liima liuottaa osan öljystä itseensä. En ole koskaan kokeillut, mutta tiedän niitä jonkin verran olevan käytössä paikoissa, joissa öljyn puhdistus olisi hankalaa.
Tässähän on nyt kyse siis eläinliimalla liimaamisesta. Itse olen käyttänyt ipen kanssa epoksia, eikä mitään ongelmia ole ollut. Liimaus tuoreelle hiomapinnalle, ei mitään kemikaalipuhdistuksia milloinkaan. Hyvin imeytyy liima puuhun. Titebondista en tiedä, tarttuuko ilman liimapinnan puhdistusta.
Minä olen asetonia jonkin verran käyttänyt, mutta viime aikoina ksyleeniä. Sitä jäi mökille iso pänikkä joskus lattiaurakoitisijalta käsiin. Haihtuu hitaammin kuin asetoni ja on myös maalikaupoista hankittavissa. Kannattaa muistaa ettei ole myöskään kaikkein terveellisintä ainetta läträillä.
Mahdollisesti pieni lisä jotain emulgaattoria saattaisi parantaa vesipohjaisen liiman leviämistä puun pintaan. Propyleeni glykoli olisi yksi mahdollisuus ihan pienissä määrin.
Kemisti täällä sanoo että diklormetaani tai hexaani toimisi todennäköisesti. Etanoli tuskin, asetonilla voi kokeilla. Meillä on pieniä määriä että pääsee kokeilemaan. Sigma-Aldrich näitä myy ja ehkä muitakin kauppoja on.
Heksaania käytetään yleisesti öljyjen liuottimena, mm. rypsiöljyn loppu liuotetaan sillä. Dietyylieetteri on myös yleisesti käytetty rasvaliuotin, hieman hankala aine muuten. Niinkuin sanottu kyllähän rasvan liuottimia on. En oikein löytänyt hetimiten mitä nämä puissa olevat öljyt oikein ovat.
" heikensi pintaa, toisessa ei näkyvää eroa.
