Tämä taisi olla kolmas kerta kun yritin tehdä jäykempää jousta. Eka pihlajaa, toka vaahtera, nyt koivu. Kahta kevyttä koivuaihiota olen aiemmin työstänyt.
Veistämisprojekti oli pisin tähän mennessä. Uumoilisin viikon täyttä työaikaa, rungonpalasta jouseksi. Lattajousen ja kahvan tekeminen ei ollut tuttua. Siklin ja vetopuukon teroituksessa kommervenkkejä. Liian paksut lavat alkuun, meni aikaa ohentaessa.
En tiedä toimiko lattatyyppinen malli vai mikä, kun ihmettelin ettei puristusmurtumia alkanut näkymään eikä virunut juurikaan. 100 laukausta ammuttu (alkoi väsyttämään samassa sessiossa).
Lopullisen jousen mitat: 177 cm nokista nokkiin, 59 paunaa 28 tuuman vedolla (27 kg 71 cm), paino 570 g, suurin leveys noin 5 cm, lavan paksuus 18mm noin 15cm jousen keskikohdasta. Myötäkäyristyi noin 0 cm:iin alkuperäisestä noin 3 cm vastakaaresta. Jännelinja kulkee kahvan sivussa.
Koivu oli raivattu Kolin kuusivaltaisesta kosteasta rantametsästä.
Hyvät videot! Komea jousi. Mun vaatimaton kokemus koivusta on että on tosi usein voimakas propelli, 90 astetta per 2 metriä on ihan normi. Oon suosiolla jättänyt koivun osaavammille. Ihan heittävä oli kyllä tuo.
Tämä on kyllä aika hieno suoritus! Toivotaan, että kestää ja että koivusta(kin) löytyisi poikkeusyksilöitä, joista on mahdollista tehdä hyvä jousi. Kuvat jousesta ykistyiskohtineen olisivat kyllä kivoja, varsinkin tällaisessa tapauksessa.
Maalitausta saa kyytiä kun 15 mm paneelista menee nuoli läpi heittämällä. Ammun 41-45g B11-9-760 mm 110-120# nuolia 125 gn kärjellä (keskeltä noin 11 mm, kärjistä 11/32"). Vähän kolahtaa laukaisussa, koetan seuraavaks vähän jänneväliä nostaa. Raportoin lisää kun saa enemmän kokemusta ja nuolia ammuttua.
Edit: Lisäsin vielä yhden kuvan. Puristusmurtumia ei näy. On kyllä muuten naarmuinen ja tumma vatsa.
Poistin nekin säleet samaan tapaan. Nyt alalapa alkoi taipua enemmän kuin ylälapa, muttei silti mennyt poikki ihmetyksekseni, vaikka jatkoin yli 28" taivutuksia.
Raspasin ylälavan vastaamaan alalapaa taipumaltaan. Nyt vetopituus 29" tulee stäkkäämättä toisin kuin aiemmin. Nuolia heittää edelleen mutta raskaahkosti nuo 41-45g. Katsotaan miten käy.
Jousen vatsa näyttää lämpökäsitellyltä. Jos näin, selittyy sekä myötäkäyristymättömyys että selän pettäminen sillä. Ainoa lämpökäsittelemä koivujouseni ratkesi selästä, toisin kuin kaikki muut koivujouseni, jotka pettivät vatsastaan.
Nyt näyttää 48#@28" ja viallinen lapa taipuu runsaasti toiseen verrattuna. Vaikea vaan saada rikki ampumalla ja käsin taivuttelemalla vaikken oo koskenu viallisen lavan vatsaan. Nyt ei jaksa enää testailla.
Jonkinlainen luonnollinen kruununpoisto kun säleet paukahtelivat selästä? Jälkiviisaana luulen että jousi ois kestänyt paremmin ilman vatsan paahtamista. Ois sitten ottanut vähän myötäkäyryyttä niin selkä ois ehkä kestänyt. Nyt ei näy vieläkään virumaa rääkkäyksen jälkeen. Onneksi en usko että jousilla on tunteita
Tilanteeseen vaikuttaa varmasti tämä kova kuivuus. Pitää olla jousi joka kelille. Talvella olisi hyvä olla joku todella vetokestävä, hieman myötäkäyrä käyttöjousi.
Se, onko jousi lämpökäsitelty vai ei on ihan ratkaiseva ero myötäkäyristymisen suhteen. Toisin sanoen paahdettu koivujousi ei kerro mitään siitä miten koivu myötäkäyristyy paahtamattomana. Ja selän rasitustahan paahto lisää. Oma paahtokoivuni ei ratkennut kuivuuden takia.
Tällä hetkellä mun työhuoneessa on ollut jo viikkoja 34 - 35 % RH. Eipä jännitellä jousia.
