Koepala pihlajasta

Kaadoin talvella yhden kaverin pihapihlajan.

Halkaistessani sitä kirveellä ja parilla kiilalla totesin erityisen kovaksi.

Koepalan kuivattelin mikrossa loppuun ja punnitsin sekä mittasin tiheyden.

0,697 kg/litra. Melkoista.

3 tykkäystä

Oliko tyvipala. Mulla on se käsitys ja omakohtaista kokemustakin siitä että tyvipuu on selvästi tiheämpää ja tiukempaa.

Jokunen vuosi sitten kaadoin ison tuomen mökillä, tyvihalkaisija oli siinä 30 cm. Tein ensin jousen keskeltä otetusta staavista, aika höttöä oli ja sain kun sainkin siihen saranan melkein heti. Tyvipala oli puolestaan tiukkaa mutta niin propelilla kuin puu voi ylipäänsä olla. Olisi pitänyt tehdä propelli siitä. Yritin oikoa ja otin sirkkelillä siitä palan, nyt kun jousta jännittää niin se vetää sen heti propelille. Meni sekin pieleen.

Tyvestä on, mutta muutkin palat ovat kynsitestillä harvinaisen kovia.



1 tykkäys

Muutaman viikon takaa

Se, että puu tuntuu kovalta ja sillä on painoa ei kerro vielä mitään oleelista siitä kestääkö se jousipuuna.

Itsellänikin on pari pulikkaa kovaa ja painavaa pihlajan halkoa hyllyllä ja ne menee johonkin muuhun kuin jousiin juurikin siksi, että lustot eivät kestä taivutusta maksaakseen vaivaa tehdä niistä jousia.

1 tykkäys

Tyvipuu on lähes (muttei ihan) poikkeuksetta tiheintä puuta puussa. Sen voi todeta melkein joka kerta jousipuuta kaataessaankin, sahatuntumalla.

Kotimaisten puiden tiheyksiä 80-luvulla mitannut Maasalo (1986) totesi nuorten pihlajien tyvet erityisen tiheäaineisiksi, lähes 600 kg/m3 kuiva-tuoretta.

Tuomellakin on tiheä tyvi, mutta tiheys laskee voimakkaasti metrin kieppeillä. Tuomijousissa ylälapa on melkein kuin eri puuta kuin alalapa. Se on jousentekijälle haaste, jos ei ylivoimainen.

Pidän tuomea edelleen parhaana yleisesti ja laajasti Suomessa luonnonvaraisena kasvavana jousipuuna. Etujen lista on pitkä, nopeasta ja mutkattomasta kuivumisesta tiheyttään parempaan suorituskykyyn.

1 tykkäys

Täytyy taas sitten tehdä sellainen jousi joka kestää

En ole suorasyistä Pihlaja saanut katkeamaan.

Väsyy kyllä.

Niin isä-ukkokin vaikka ei ole jousia tehnyt..

Itse asiassa suunnittelin alunperin sahuuttavani rungon laudoiksi muun ohessa, mutta koska tukkivannesahanntulo lykkääntyi, jalkaisin sen aihioiksi.

Kymmenisen verran ainakin on pihlajaa tullut koetettua ja miltein saman verran pettymyksiä. Ulkoisin hyvältä näyttäviä suora ja kohtyy hyvin heittäviä joko suoraan poikki ekojen laakien yhteydessä sekä niitä jotka vaan väsyy ja käyristyy joka laukauksen jälkeen vain enemmän ja enemmän.

Pihlaja on jähmeä ja tahmea jousipuu, joka toimii tiheyttään heikommin. Kaunista, houkuttelevaa, pyhä puu ja kaikkea, mutku ei.

1 tykkäys

Juu. Olen huomannut että tiheyttään huonompi. Mutta kyllä siitäkin jousen saa kun aihion valkkaa.

Myöskin puuaineksen tiheydessä ja kovuudessa on ällistyttäviä eroja riippumatta Luston paksuudesta.