Olen tässä ottanut haltuun uutta metsästysjousta, jonka nimesin Klopsteriksi. Kuten mun jahtijouset jo vuosien ajan, tämäkin jousi on isotuomipihlajaa, mutta malliltaan toisenlainen kuin aiemmat: jäykkäkahvainen ja pyramidinen.
Syy muutokseen on se, että haluan lisää heittoa metsästysvälineisiini. En tehdäkseni nuolten lentoradoista litteämpiä, sillä osun hyvin pitkillekin metsästysmatkoille melko hitailla nuolilla, vaan vähentääkseeni riistan reaktiointiaikaa nuolen lentoaikana ja varmistaakseni läpäisyn keskisuuren riistan ammunnassa.
Heiton lisäys ei saa tulla jousen pituuden hinnalla – yli 50-tuumaista jousta en suostu ottamaan maastohommiin. Siispä leveämmät, ohuemmat lavat ja pyöreämpi tilleri kuin ellipsisissä, kapeissa läpitaipuvissani.
Klopster on 126 cm (49,6”) pitkä nokista nokkiin ja vetää 44#@21”. Se ampuu 360-greinisiä nuolia 156 fps ja 426-greinisiä nuolia 141 fps. Kevyempi nuolipaino vastaa kevyimpiä leikkurinuolia mitä minulla on, ja raskaampi nuolipaino tyypillisiä mäntyvartisia 27-tuumaisia barreloimattomia leikkurinuolia.
Kevyemmät nuolet kantavat 26,5 J, raskaammat 25,7 J liike-energiaa, mikä on kunnon siivu enemmän kuin Saska II sai aikaan. Tämä on ensimmäinen kerta testaamissani primijousissa, kun kevyemmät nuolet ohittavat raskaammat liike-energiassa.
Nimensä Klopster sai siksi, että se on pyramidinen jousi, jonka leveys, leveyssuipistus ja vetosuhde vastaavat Paul Klopstegin 1940-luvulla määrittämiä mittoja, jotka arvioni mukaan sopivat myös näin kevytvetoiselle tuomipihlajalle: suurin leveys 38 mm.
Ollaan kaukana Bakerin 55–75 mm leveistä pyramidijousista, jotka peittäisivät tähtäysnäkymän riistatilanteissa ja hälyttäisivät riistaa valtavalla pinta-alallaan liikkeessä. Kun pintapuuselkäinen luonnonaihio on ehtona, olisi bakeriaanisen leveä lapa ylipäätään hyvin hankala toteuttaa, tuomipihlajan tapauksessa mahdotonta.
Klopster myötäkäyristyi sisäänajossa selvästi enemmän kuin olisin toivonut: työsetti on peräti 37 mm, mikä on puolet enemmän kuin Saska II ikinä myötäkäyristyi, vaikka se on kymmeniä prosentteja kapeampi jousi. Näin vaikka pidin huolen, ettei Klopsterin sisälavat myötäkäyristy yhtään. Niinpä Klopsterin alkuveto on laiha ja loppuveto kiristyy enemmän kuin haluaisin.
Vähemmän myötäkäyrä jousi toisi muutaman fipsin ja parantaisi vetotuntumaa. Tämä taitaa olla viimeinen tuomipihlajajousi vähään aikaan minulle, kun mukaan lasketaan uunituoreen Pilskan räjähtäminen riistatilanteessa viime jahtikauden lopussa.
Klopsterissa on lonkkarityyppinen ¾ kahva, jossa jousen pituuskeskipiste on tuuman kahvan yläreunan alapuolella ja kahvan feidit ovat voimakkaan epäsymmetriset. Tilleri on tarkoituksella voimakkaan positiivinen. Ylälavan keskivaiheilla ollut myötäkäyrä vinkkelimutka ajoi tätä tavoitetta, mikä näkyy kuvissakin selvästi.
Klopsterin kahva on niin matala (22,9 mm), että jousesta tuli eräänlainen testi mun jäykkäkahvaisten jousten minimipaksuudelle. 25 mm leveä kahva ei taivu havaittavasti. Se on vuorattu korkkisuikaleilla, jotta kahvan mitat sopivat käteeni. Kahva on äärimmäisen mukava ja Klopster ei potki yhtään edes 360-greinisiä nuolia ammuttaessa.
Tähän mennessä kämmenenkokoiset kasat 13 metristä uudella jousella kertovat, että jousi ja mies toimivat yhteen.
